Diabetekseen puree liikunta, kuidut ja hyvä hoitaja

Emminkammarissa kokoontuu kahdesti kuussa diabetesyhdistyksen vertaistukikerho. Kerho on toiminut nyt vuoden ajan menestyksekkäästi, mutta lisääkin osallistujia otettaisiin vastaan.
diabetes, vertaistukikerho, Leena Lehtisyrjä, Tuo Raski, Ylöjärven diabetesyhdistys, kuva: Iiria Lehtinen
Leena Lehtisyrjä oli töissä hammashoitajana ja piti esitelmän hampaidenhoidosta vertaistukiryhmäläisille. Vierellä Tuomo Raski.

Ylöjärven Diabetesyhdistyksen varapuheenjohtaja Tuomo Raski on sairastanut diabetesta jo vuosia.

Sairaus pysyi 14 vuoden ajan kurissa ruokavaliolla, mutta nykyisin Raski pistää itseensä kahdesti päivässä insuliinia.

Verensokereita hän tarkkaillee kolmesta neljään kertaa päivässä. Toki myös ruokavaliolla ja liikunnalla on edelleen osansa sairauden hoidossa.

Mies lenkkeilee joka päivä aamukahdeksasta lähtien kahden tunnin ajan.

– Aloitin lenkit vuonna 2003. Silloin tutustuin kylään. Nykyisin kierrän Haaviston lenkin kahdesti.

Liikunnalla on suuri merkitys Raskin hyvinvointiin.

– Jos jätän aamulenkin väliin, verensokeri on aamupalan jälkeen jopa 12 paikkeilla.

Flunssa keikuttaa sokereita

Muitakin havaintoja mies on tehnyt.

Diabetekseen auttaa tasainen syöminen ja se, että tarkkailee hiilihydraatteja.

– Ruoassa pitää olla paljon kuituja. Syön paljon esimerkiksi raakaa lanttua ja porkkanaa. Ja aamulla kaurapuuroa. Syön myös paljon marjoja. Poimin vuodessa marjoja 250 litraa, ja syön niitä joka päivä.

Flunssa on diabetesta sairastavalle Raskin mukaan todella huono asia, koska se keikuttaa ja nostaa helposti verensokereita.

Raski sanoo, ettei hän tunne aina, kuinka verensokerit heittelevät, mikä voi johtaa jopa tajunnan menetykseen. Mutta jos verensokerit heittelevät usein, vaihtelun osaa aavistaa itsekin paremmin.

Sekin on tärkeää, että käytettävissä on hyvä diabeteshoitaja. Raski käy terveyskeskuksessa tapaamassa diabeteshoitajaa 3–4 kuukauden välein.

Juttelua ja esitelmiä

Diabetesyhdistyksen vertaistukikerhossa Raski käy myös.

Kerhossa tehdään vähän kaikenlaista, puhutaan vaikka kalastuksesta ja tietenkin myös diabeteksesta. Raski auttaa konkarina muita mielellään.

Myös yhdistyksen sihteeri Leena Lehtisyrjä jakaa tietoa, koska hän on tehnyt työuransa hammashoitajana.

Haastattelupäivänä hän piti vertaistukiryhmässä esitelmän suunhoidosta. Diabetesta sairastavilla on kolminkertainen riski sairastua iensairauksiin.

Tytär sairastui 10-vuotiaana

Leena Lehtisyrjä tuli yhdistykseen mukaan, kun hänen nyt aikuinen tyttärensä sairastui 10-vuotiaana ykköstyypin diabetekseen. Sairaus puhkesi hankalassa kohtaa, esimurrosiässä, ja murrosiässä tytär joutui jättämään kilpaurheilun.

Urheilu on kuitenkin elämässä edelleen, ja tytär on juossut puolimaratonin. Tytär myös oppi pistämään itseään jo puolen vuoden kuluttua taudin toteamisesta.

Lehtisyrjän mukaan diabeteksen hoito on mennyt eteenpäin, mutta yhä edelleen myös yhdistyksillä on paikkansa.

– Jos olisin jäänyt alussa yksin, se olisi ollut vaikeaa, Lehtisyrjä sanoo ja viittaa siihen, että hän sai sairauden alkuvaiheessa paljon korvaamatonta tietoa yhdistykseltä. Myös vertaistukikerho on hänelle tärkeä.

– Kerho on viikon kohokohta. Järjestän aina niin, että pääsen tänne.