Syksy tuo kirjastoon taas tapahtumia ja uutuusteoksia. Talo ei ole kuitenkaan uinunut kesällä, sillä suviaikaan lainamäärät tavallisesti pompsahtavat kärkilukuihin.
Voisi kuvitella, että kesällä suvilaitumet kutsuvat eikä ihmisiä houkuta hiipiä kirjaston seinien sisään luuraamaan. Syksyllä taas kirjaston lämmön luulisi houkuttavan vilun ja viiman keskeltä opusten ääreen. Asia ei kuitenkaan ole ihan näin.
Lainamäärien perusteella heinäkuu on tyypillisesti vuoden vilkkainta aikaa Ylöjärven pääkirjastossa.
Viime vuonna heinäkuu oli kärjessä 49 101 lainauskerrallaan. Tänä vuonna samaisen kuun luvut olivat varsin samaa luokkaa: 47 218.
Ahkerasti lainataan yleensä myös tammi- ja maaliskuussa.
Joulukuussa puolestaan kirjat päätyvät lainakasseihin verkkaimmin. Viime vuoden viimeisessä kuussa lainoja kertyi
35 818 kappaletta. Tähän mennessä toukokuu on ollut tämän vuoden vähiten lainoja kerryttävä kuukausi, mutta jouluhan onkin vielä edessä.
Kirjastoautossa asiat tosin ovat toisin kuin pääkirjastossa. Vuoden vilkkaimmat hetket eletään marraskuussa ja myös syys-, loka- ja maaliskuussa. Syksyllä nimittäin kaaran kesätauko on jo menneen kesän heiniä, ja silloin auto alkaa taas kiertää koulu- ja päiväkotipysäkkejä.
– Kohtalaisen tasaista lainaaminen kuitenkin on pitkin vuotta, kirjastotoimenjohtaja Marko Ojala sanoo.
Ylöjärvellä ei tilastoida aineistolajikohtaisia lainatietoja. Niinpä ei voida tarkasti havainnoida, millainen teksti lukijoille uppoaa minäkin vuodenaikana.
Perinteisesti ajatellaan, että kesällä maistuvat dekkarit ja kepeät kirjat. Ojalan mukaan tämän huomaa jossain määrin lainatiskillä. Myös joidenkin tietokirjojen lainat ajoittuvat vuodenaikojen mukaan. Lastenkirjoja lepää tavallista enemmän hyllyssä kesäisin, koska koulut ja kirjastoauto ovat tuolloin tauolla.
– Syksyllä aletaan lainata taas opiskeluaineistoja, Ylöjärven kaupunginkirjaston informaatikko Eija Mäkinen toteaa.
Yleisesti ottaen kuitenkin lainataan kaikenlaista ympäri vuoden. Lajien suosion jakautumista on hankala erottaa lainojen massasta.
Ihmisvilinä lisääntyy syksyllä
Jos puolestaan tarkastellaan kävijämääriä, ei heinäkuu olekaan vuoden kuhisevin aika kirjastossa.
– Se kielii siitä, etteivät ihmiset tule kesällä kirjastoon tekemään juuri muuta kuin lainaamaan, Ojala sanoo.
Todennäköisesti heinäkuiset kävijät myös lainaavat opuksia kunnon satsin kerralla.
Syksy taas täyttää tuvan. Ihmiset saapuvat paitsi lainaamaan, myös opiskelemaan, lueskelemaan ja puuhaamaan yleisölle tarkoitettuihin työtiloihin.
Eräs syyskuinen maanantai olikin Ojalan mukaan vilkkain päivä pitkään aikaan.
– Ja se näkyi tiistai-aamuna hyllytyksessä. Niin paljon hyllytettäviä kirjoja ei ole ollut miesmuistiin.
Syksy tuo elämää kirjaston katon alle kesän jälkeen virkoavien tapahtumienkin ansiosta.
Leijassa alkavat syksyllä perinteiset satutunnit sekä lukupiirin ja sanataidepajan kokoontumiset.
Satutunneille voi tietystikin saapua silloin kuin kävijälle sopii. Vaikka lukupiirissä on ajatus valita yhteinen kirja, lukea se ja sitten keskustella siitä, voi satunnainenkin kävijä tulla kuuntelemaan keskustelua.
– Sanataidepajoihin mahtuisi varmaankin vielä lisää osallistujia, informaatikko arvioi.
Syksyllä kirjaston arkeen palaavat myös koululais- ja päiväkotiryhmät.
– Koulujen kanssa yhteistyömme on järjestelmällistä. Toka-, nelos- ja seiskaluokkalaiset käyvät joka vuosi, Ojala ja Mäkinen kertovat.
Päiväkotiryhmät käyvät halutessaan ja sopivat vierailusta erikseen.
Kesän jälkeen kirjastossa ryhdytään järjestämään taas yksittäisiä tapahtumia. On musiikkia, kirjailijavieraita, nukketeatteriesityksiä ja teematapahtumia, kuten lokakuussa koittava paikallisia yhdistyksiä ja järjestöjä esittelevä Hyvän mielen järjestötapahtuma.
– Katsomme vuoden mittaan ajankohtaisia aiheita ja pohdimme, mikä milloinkin sopii kuvioihimme. Teemme aiheista kirjanäyttelyitä. Esimerkiksi nyt meillä on aivoja käsittelevää kirjallisuutta esillä, koska taannoin oli muistiviikko ja aikuiskoulutusviikko. Vaikkapa yhdistyksetkin voivat osallistua teemajuttuihin. Esimerkiksi Sydänyhdistys on ollut mittaamassa verenpaineita sydänviikolla, Mäkinen kertoo.
Marraskuussa vietetään jälleen pohjoismaista kirjastoviikkoa. Se tietää ainakin lukuhetkiä kirjastoon. Kirjasto kaavailee, että tänä vuonna teemaviikon aikana tehdään erityisesti yhteistyötä koulumaailman kanssa.
Suuria mullistuksia kirjaston elämään ei Ojalan mukaan ole tiedossa. Kesällä tosin saatiin uutuus Piki-kirjastojen palveluihin: Piki-nettisivuista julkaistiin tavallista verkkosivustoa keveämmin latautuva mobiiliversio.
– Tietenkin koko ajan odotetaan, mitä e-kirjojen kanssa käy, Ojala sanoo.
Kuhinaa kirjauutuuksista
Myös kirjauutuudet tuovat tuoreita tuulia kirjaston syksyyn.
– Syksyllä taitaa ilmestyä selkeästi enemmän uusia kirjoja kuin keväällä. Kustantajat toimivat niin, että isojen kirjailijanimien teokset tulevat syksyllä. Tässä tähdätään todennäköisesti myös joulumyyntiin, Ojala sanoo.
Syksyn uutuussatsi ei kuitenkaan tule kertaryöppynä. Niinpä sen saattaminen osaksi kokoelmaa ei tiedä äkillistä työrupeamaa kirjaston väelle.
– Tilaukset tehdään ennakkoon. Syksyn kirjat tilataan keväällä. Syksyllä kirjoja tulee aika tasaisesti kuukausittain ja uusi erä noin kerran viikossa.
Uutuutta ei kuitenkaan kanneta suoraa päätä hyllyyn. Ensin on kirjattava teoksen luettelointitiedot kirjaston tietokantaan, tulostettava ja liimattava kannen tarrat ja muovitettava kirja. Teos käytetään vielä tiskin kautta, jotta nähdään, onko sitä jo varattu. Näin tiedetään ohjata kirja joko hyllyyn tai jo ensimmäiselle lainaajalle.
Kaikkein suosituimpia kirjoja ei juuri tarvitse nostaa näytteille, sillä innokkaat kädet nappaavat ne äkkiä joka tapauksessa. Vähän tunnettuja teoksia ja esimerkiksi tietokirjoja sen sijaan pannaan esiin joko erillisiin hyllyihin tai hyllyjen päädyissä nököttäviin telineisiin.
– VIP-kokoelmaamme nostamme myös ainakin yhden kappaleen monen suosikkikirjailijan kirjoista.
Näitä pikalainahyllyn kirjoja ei voi varata eikä uusia, ja niiden laina-aika on vain viikko. Tämän ansiosta kirjat kiertävät tiheään tahtiin.
Tunnetuista uutuuskirjoista muodostuukin yleensä äkkiä pitkä varausjono. Näin käy Ylöjärvelläkin, joskin Ojalan mukaan lukemat eivät ole samaa luokkaa kuin vaikkapa Tampereella.
– Mutta jos jonoluku suhteutetaan nidemäärään, niin varmaan aika samassa linjassa mennään Tampereen kanssa. Tein äskettäin varauksen Hotakaisen uutuuteen, ja olinkohan jonossa viidestoista.
Talouden kurimuksesta huolimatta Ylöjärven kirjaston ei ole tarvinnut saksia hankintojaan ankaralla kädellä.
– Aineistomääräraha on ollut sama vuodesta 2009. Silloin rahaa leikattiin, kun oli edellinen taantuma. Mutta kun summa ei ole noussut, käytännössä käytettävissä oleva raha on vähentynyt, kun kirjojen hinnat ovat nousseet.
Ojalan mukaan määrärahalla tullaan kuitenkin toimeen.
– Toki nipistyksiäkin on täytynyt tehdä esimerkiksi kappalemäärissä. Myös joitakin tietokantoja on jouduttu ottamaan pois käytöstä.
Tällä haavaa Ojalan tiedossa ei ole uusia kiristyksiä määrärahaan.
– Tulevaisuuden haaste tietysti on, että jos e-kirjoja tulee lisää, joudutaan pohtimaan, miten määrärahat käytetään.
Kommentointi on suljettu.