Eduskunnassa on käsitelty lähiviikkoina useita merkittäviä teemoja. Sivistysvaliokunnassa on parhaillaan käsittelyssä perussuomalaisten hallitusohjelmaan kirjauttama vapaaehtoinen kielikokeilu.
Alkava kokeilu on tarpeellinen mutta sen laajuus riittämätön, saisihan kielikokeiluun näillä näkymin osallistua korkeintaan 2200 oppilasta.
Olen siksi esittänyt valiokunnassa kohdejoukon kasvattamista kokeilun tulosten tarkentamiseksi. Myös perussuomalaisten Ylöjärvellä tekemä valtuustoaloite kielikokeiluun osallistumisesta tulee ajankohtaiseksi eduskuntakäsittelyn päättyessä ja valtakunnallisen haun alkaessa.
Lokakuun lopussa voimakasta eduskuntakeskustelua kirvoitti vasemmistoliiton Anna Kontulan laatima ja yli sadan kansanedustajan allekirjoittama lakialoite EU- ja ETA-alueen ulkopuolelta tulevan työvoiman tarveharkinnan poistamisesta.
Kontulan lakialoite on kerännyt allekirjoittajia kaikista eduskuntapuolueista perussuomalaisia lukuun ottamatta, sosiaalidemokraattien riveistäkin seitsemän.
Työvoiman tarveharkinnasta luopumisen vaikutuksia on vähätelty julkisuudessa. Ruotsi on yksi harvoista tarveharkinnasta luopuneista Euroopan maista.
Seuraukset eivät ole olleet lohdullisia. Päätös on johtanut Ruotsissa työvoiman ylitarjonnan pahenemiseen matalapalkka-aloilla, aiheuttanut väärinkäytöksiä ja pakottanut valvonnan lisäämiseen. Viimevuotisen selonteon mukaan merkittävä osa Ruotsiin muuttajista tulee jo ennestään työttömyydestä kärsiville aloille.
Ammattiyhdistysliike on esittänyt voimakasta kritiikkiä Kontulan aloitetta kohtaan. Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas tyrmäsi sen kovin sanoin. Suokkaan tavoin perussuomalaiset vastustavat ankarasti tarveharkinnan poistamista.
Lakimuutos avaisi portin työehtojen polkemiselle ja halpatyömarkkinoille varsinkin nykyisen massatyöttömyyden vallitessa. Suurimpia häviäjiä olisivat suomalaiset työntekijät ja veronmaksajat.
Myöskään osaajien saaminen Suomeen ei kelpaa lakialoitteen perusteeksi, onhan jo nyt esimerkiksi erityisasiantuntijat, tutkijat ja yritysten ylimmässä tai keskijohdossa toimivat henkilöt vapautettu tarveharkinnasta. Eduskunnan tulee ehdottomasti hylätä Kontulan aloite.
Talousasiat vievät syksyisin leijonanosan päätöksentekoon käytettävästä ajasta sekä eduskunnassa että valtuustoissa.
Ylöjärven valtuusto kokoontuu 6.11. päättämään ensi vuoden talousarviosta ja veroprosenteista. Käsittelyssä ovat myös kiinteistöveroprosentit, joihin ei näillä näkymin ole tulossa muutoksia. Ylöjärven päättäjät olisivat kuitenkin joutuneet nostamaan yleistä kiinteistöveroa, jos eduskunta olisi hyväksynyt Sipilän hallituksen esityksen kiinteistöveroprosenttien lakisääteisten alarajojen korottamisesta.
Kiinteistöveron tuotto on kaksinkertaistunut vuosikymmenen aikana ja sen osuus verorasituksesta kasvanut. Silti maan hallitus esitti yleisen kiinteistöveron alarajan nostamista 1,03 prosenttiin.
Vielä vuosikymmen sitten veron ylärajakin oli vain 1,00 prosenttia. Esitys olisi pakottanut peräti 170 kuntaa nostamaan yleistä kiinteistöveroa ja kymmeniä kuntia kiristämään vakituisten asuntojen kiinteistöverotusta. Tämä olisi vuorostaan nostanut sekä omistusasumisen kustannuksia että vuokria.
Onneksi aikeet kiinteistöveroprosenttien alarajojen nostosta peruttiin viime tipassa perussuomalaisten ja muun opposition painostuksen myötä.
Nähtävästi hallitus oli ottanut opikseen hävittyään edellisellä viikolla äänestyksen, jossa opposition esitys veteraanimäärärahojen riittävyyden varmistamisesta tuli äänin 70-71 eduskunnan kannaksi. Päätös kiinteistöveron tasosta jää siis Ylöjärvelläkin aidosti kaupunginvaltuuston käsiin, eikä korotuksia toivon mukaan tule.
Eduskunta ei saa olla kumileimasin
Lue lisää
- Kylillä18.07.2024. 08:00
Tilaajille
- Kylillä04.07.2024. 11:00
Tilaajille
- Uutiset12.05.2024. 09:00
Tilaajille
Kommentointi on suljettu.