”Alalle tarvitaan enemmän naisia”

Reetta Mäkelä on miesvaltaisella alalla ja tyytyväinen valintaansa. Mäkelä sai töitä jo ennen valmistumistaan ammattikorkeakoulusta.
insinööri, Hamk, konetekniikka
Reetta Mäkelä työskentelee Tampereen ydinkeskustassa, mutta asuu Ylöjärvellä Asuntilassa. Ylöjärvi ei ole hänelle vielä kovin tuttu, joskin Ylöjärven anoppilassa hänen tuli vierailtua jo ennen Ylöjärvelle muuttoa. Mäkelä on käynyt myös Räikällä uimassa, keilahallissa ja uimahallissa.

Reetta Mäkelän elämässä on tapahtunut lyhyessä ajassa suuria mullistuksia.

Maaliskuussa hän alkoi tehdä opinnäytetyötään Alten Finlandille ja sai firmasta sittemmin työpaikan.

Elokuussa hän muutti avopuolisonsa kanssa Riihimäeltä Ylöjärvelle, ja syyskuun lopussa hän valmistui Hämeen ammattikorkeakoulusta insinööriksi.

Asuntila on kiva paikka

Mäkelä opiskeli nelisen vuotta kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa Hamkin Riihimäen yksikössä. Hän ei kuitenkaan halunnut  jäädä Riihimäelle, koska oli asunut koko ikänsä 12 kilometrin  päässä Launonen-nimisessä kylässä Lopella.

Niinpä työt veivät naisen aivan Tampereen ydinkeskustaan, ja uusi kotikin löytyi melko läheltä, Ylöjärveltä, avopuolison aiemmasta kotikaupungista.

– Mietimme myös Tampereelle muuttoa, mutta löysimme rivarikolmion Asuntilasta. Käyn bussilla töissä – ne kulkevat hyvin Ylöjärveltä.

Mäkelä on sitä mieltä, että Ylöjärvelle muutto oli hyvä idea. Tampereen keskusta olisi ollut hänelle turhan hektinen. Hän pitää Asuntilasta, sen rauhallisuudesta ja tervehtivistä lapsiperhenaapureista.

Sähkötekniikka oli vikatikki

Reetta Mäkelä työskentelee miesvaltaisella alalla ja opiskeli myös sellaisella.

– Vuosikurssillani aloitti noin 30 henkilöä, ja valmistuneissa oli neljä tyttöä. Sekin on aika paljon. Toimin koulussa tutorina ja huomasin, että osalla kursseista ei ollut naisia lainkaan.

Mäkelä on ollut aina kiinnostanut tekniikasta.

Ennen konetekniikan opintoja hän opiskeli vuoden Helsingin Metropoliassa sähkötekniikkaa, mutta huomasi pian olevansa väärällä alalla.

– Pelkäsin vähän sähköä, kun teimme sillä kokeita. Opinnoissakin painotetaan, että vahinkoja sattuu helposti. Sähkötöissä pitää olla tarkkana.

Sukupuolesta ei ole haittaa

Konetekniikka sen sijaan tuntui heti omalta alalta.

– Siinä on paljon tekniikkaa, koneita ja liikkuvia osia. En ole katunut valintaani päivääkään.

Konetekniikka miellyttää siksikin, että sen opiskelu antaa laajan pohjan. Alaa opiskellut voi toimia esimerkiksi suunnittelijana, projekti- tai laatuinsinöörinä, tuotannossa tai markkinoinnissa.

Mäkelälle työskentely miesvaltaisella alalla on ollut ainakin tähän mennessä pelkästään positiivinen kokemus, eikä hänen sukupuoltaan ole pidetty haittana hänen pitkäaikaisessa kesätyössään tai nykyisellä työpaikallaan.

Mäkelä kehottaakin naisia hakemaan tekniikan alalle, jos se vain kiinnostaa.

– Mielestäni alalleni tarvitaan enemmän naisia. Ala sopii hyvin naisille.

– Osa naisista ehkä luulee, että konetekniikka on likaista konepajassa työskentelyä. Mutta esimerkiksi suunnittelu on siistiä sisähommaa.

Ainakin konetekniikan opinnoissa tarvitaan matematiikan, kemian ja fysiikan tuntemusta, mutta pääsykokeista päässee läpi, jos aineiden perustiedot ovat kunnossa. Huipputietäjä ei tarvitse olla.

Erikoiskorien suunnittelua Koneelle

Reetta Mäkelä työskentelee nyt tittelillä design engineer eli suunnitteluinsinöörinä.

– Pääsin mukaan tiimiin, joka tekee Koneelle hissikonesuunnittelua.

Tuotteina ovat erikoiskorit, eli korit, jotka poikkeavat  perusmalleista.

Tähän asti Mäkelä on opiskellut töissä perustietämystä hisseistä ja seurannut muiden työntekijöiden suunnittelutyötä. Alkuperehdyttämisen jälkeen hän pääsee itsekin suunnittelutyöhön ja ideoimaan erilaisia ratkaisuja.

Opinnäytetyönsä Mäkelä teki kevytsähköasemien mekaniikkasuunnittelusta. Sekin on mahdollista, että hän siirtyy jatkossa tiimiin, joka alkaa työskennellä kevytsähköasemien parissa.

Mäkelä on tyytyväinen niin työnsä sisältöön kuin siihen, että sai heti työpaikan. Mäkelän tuntuman mukaan hänen alallaan on hyvä työllisyystilanne, ja monet hänen vuosikurssilaisistaan ovat työllistyneet.