Älkää ihmetelkö ylöjärveläiset, vaikka Ylöjärven apteekista häviävät pian yhdet tutut kasvot. Proviisori Helena Jalonen avaa marraskuun lopulla oman apteekkinsa Tampereen Hervantaan. Oma apteekki on Jalosen pitkäaikainen unelma, josta hän haaveili jo 16-vuotiaana.
Helena Jalonen on työskennellyt Ylöjärven Apteekissa Mikkolantiellä vuodesta 2000, siis jo 17 vuoden ajan.
Hän tuli taloon ensin kesätyöntekijäksi ja hänet palkattiin sittemmin proviisoriksi vuonna 2002.
Vaikka Ylöjärvellä asuva Jalonen on viihtynyt kotikunnassaan töissä, hän on halunnut oman apteekin jo vuosien ajan. Apteekin ostaminen tai perustaminen ei vain ole lainkaan yksinkertaista.
Suomessa lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea myöntää apteekkiluvat ja säätelee tarkkaan, kuka sellaisen saa.
– Olen hakenut montaa kymmentä apteekkia ympäri Suomen, eniten Pirkanmaalta ja enintään 1,5 tunnin päästä kotoani, Jalonen kertoo.
Hän ehti hakea toimilupaa muun muassa Vantaalle, Poriin, Loimaalle ja Lahteen ennen kuin hänet valittiin Tampereen Rautatienkadulla sijaitsevan apteekin apteekkiluvan haltijaksi.
Jalonen aikoo tosin siirtää apteekin Hervantaan kauppakeskus Duon tiloihin, missä apteekki aloittaa toimintansa marraskuun lopulla uudella nimellä eli Bonusapteekkina.
Tarkkaa syyniä apteekkiluvan saamiseksi
Kun proviisori hakee apteekkilupaa, Fimea pisteyttää hakijat muun muassa sen mukaan, kuinka paljon he ovat opiskelleet, miten he ovat muuten meritoituneet, kauanko ovat olleet alan töissä, ja kuinka usein he ovat tuuranneet apteekkaria.
Ylemmän korkeakoulututkinnon suorittamisen lisäksi Jalonen on lisäkouluttanut itseään erilaisilla yrittäjä- ja johtajakoulutuksilla ja kirjoittanut myös apteekkialan kirjan. Ja tällä kertaa hän sitten pääsikin hakijalistan kärkeen.
Vaikka Jalonen on joutunut odottamaan haaveensa toteutumista, hän ymmärtää tarkkaa säätelyä. Apteekkarin pitää ymmärtää, kuinka apteekin pito toimii. Suoraan koulunpenkiltä yrityksen johtaminen ei onnistuisi yhtä hyvin.
Apteekkari tarvitsee kokemusta muun muassa siitä, kuinka paljon varastoissa pitää olla eri lääkkeitä, etteivät ne lopu kesken.
– Apteekkarilla on suuri velvollisuus. Hänen vastuullaan on väestöä vastaava lääkehuolto ja se, että apteekista toimitettavat lääkkeet ovat laadultaan moitteettomia.
Hammaslääkäri oli yksi vaihtoehto
Helena Jalonen halusi apteekkariksi jo 16-vuotiaana. Sitä ennen hän haaveili ryhtyvänsä hammaslääkäriksi ja halusi opiskelemaan Kuopioon, missä isosiskokin opiskeli.
Kävi kuitenkin niin, että hammaslääketieteen opinnot lakkautettiin Kuopion yliopistosta. Silloin isosisko ehdotti hänelle opiskelua proviisoriksi. Siskon ehdotuksen kuultuaan Helena Jalonen ymmärsi heti, että siinä oli hänelle sopiva ala. Hän oli ollut työelämään tutustumisjaksolla apteekissa kahdeksannella luokalla ja viihtynyt.
Apteekin yhteyteen kauneushoitola
Helena Jalosen uusi apteekki Hervannassa ei ole pelkästään aivan perinteinen apteekki.
Jalonen perustaa nimittäin apteekkinsa yhteyteen myös kauneushoitolan, jossa tehdään herkän ihon kasvohoitoja esimerkiksi couperosasta tai aknesta kärsiville henkilöille.
Apteekin yhteyteen tulee myös terveyspiste, jossa terveydenhoitaja voi mitata vaikkapa verenpaineen, tehdä korvahuuhteluita ja poistaa tikkejä.
Myöhemmin, kun toiminta on saanut aluehallintoviraston luvan, terveyspisteessä pystytään myös antamaan rokotteita.
