Ylöjärveläissyntyinen Anni Tokoi lähti Maltalle suorittaakseen röntgenhoitajan opintoihinsa kuuluvan työharjoittelun. Suomeen palattuaan hän ymmärsi, että ehkä koti onkin etelässä.
Kun kesäkuukausina Suomessa sataa vettä taivaan täydeltä, paahdutaan Etelä-Euroopassa ennätyshelteissä. Välimeren pienellä saarivaltiolla Maltalla elohopea on hiponut kesän aikana parhaimmillaan yli 40 asteessa, mutta nyt lämpötila on jo maltillisempi.
– Mittari näyttää 30 astetta. On ihanaa, kun kävellessä ei tule edes hiki, Maltalla alkuvuodesta asti asustanut Anni Tokoi sanoo Skypen välityksellä kimppa-asuntonsa sohvalla istuskellen.
Alkujaan Tokoi lähti Maltalle suorittaakseen röntgenhoitajan opintoihin kuuluvan työharjoittelun paikallisessa sairaalassa. Kolme kuukautta meni siivillä, ja Suomeen palattuaan hän tajusi, että ehkä hän viihtyikin etelässä paremmin kuin kotimassa. Itse asiassa paljon paremmin.
– Ainut asia, mitä oikeasti Suomesta kaipaan perheeni ja ystävieni lisäksi, on luonto. Täällä Maltalla on pelkkää kiveä ja kuivuutta, hän toteaa.
Töitä saa heti
Keväinen käynti kotimaassa jäi siis pikavisiitiksi, kun Tokoi päättikin lähteä takaisin etelän lämpöön. Suunnitelmat olivat auki ja työpaikkakin puuttui. Tokoin onneksi Malta vilisee ulkomaista työvoimaa, jota etenkin iGaming eli nettikasinobisnes vetää puoleensa.
– Täällä uhkapeliala kukoistaa löyhän lakisäätelyn vuoksi. Muistan jonkin laskelman, jonka mukaan Maltalla olisi ainakin 350 eri nettikasinoa, hän miettii.
Niinpä Tokoi kirjoitti ensi töikseen liudan työhakemuksia, ja lopulta hän pääsi valitsemaan itse parhaaksi näkemänsä työpaikan.
– Olin ehtinyt olla Maltalla kaksi päivää, kun minulla oli jo työpaikka. Työskentelen siis erään nettikasinon asiakaspalvelussa, ja työtehtäviini kuuluu asiakkaiden eli pelaajien neuvominen chatin välityksellä. Teen myös kääntötyötä sekä suunnittelen nettisivuja ja erilaisia kampanjoita, aiemmin lähihoitajana työskennellyt Tokoi avaa.
Apua kielitaidosta
iGaming-ala tarvitsee ulkomaalaisia etenkin heidän kielitaitonsa vuoksi, sillä nettikasinoissa liikkuu valtava määrä pelaajia eri maista. Heistä jokaisen tulee saada palvelua vähintään englanniksi.
– Hoidan työtehtäviäni suomeksi, ruotsiksi, englanniksi ja saksaksi. Alkuun käytin apunani Google-kääntäjää, sillä ruotsi ja saksa eivät sujuneet minulta niin hyvin, Tokoi sanoo.
Tokoin mukaan iGaming on yksi harvoista aloista, joille ei tarvita koulutusta. Ala tarjoaa hyvät etenemismahdollisuudet, ja myös kokonaisen työuran luominen on mahdollista.
– Ulkomaalaisen ei kannata tehdä täällä muuta kuin pelialan töitä. Palkat ovat hyvät ja työntekijät saavat erinomaisia työsuhde-etuja. Osa nettikasinoyrityksistä tarjoaa työntekijöilleen jopa muutaman tuhannen euron suuruisen bonusrahan, jos työntekijä saa hankittua firmalle uutta työvoimaa.
Tavallista elämää
Pelialan töiden lomassa Tokoi kertoo viettävänsä Maltalla aivan tavallista arkea harrastusten ja ystävien ympäröimänä. Ainoat erot arjessa ovat aurinko ja erilainen, suomalaista rennompi elämäntapa.
– Minuun iski kovimmin juuri tämä maltalaisten rento asenne elämään. Olen huomannut, että olen itsekin muuttunut rennommaksi tänne muutettuani. Täällä asiat menevät eteenpäin omalla painollaan toisin kuin suorituskeskeisessä Suomessa.
Myös aurinko ja meren läheisyys tuovan arkeen toisen ulottuvuuden.
– Täällä on upeita kalliorantoja ja laguuneja. Ajan saa kulumaan helposti tekemättä mitään sen kummempaa. Tuntuu, että olen koko ajan hyvällä tuulella, vaikka teen täällä lähestulkoon samoja asioita kuin Suomessa.
Kulttuurien törmäys
Tokoi luonnehtii Maltaa paikaksi, joka on kuin erilaisten kulttuurien yhteentörmäyksen tulos. 316 neliökilometrin kokoisella pikkusaarella on piirteitä niin Euroopasta, Pohjois-Afrikasta kuin Lähi-Idästäkin.
Pääkielinä ovat malta ja englanti, mutta myös italiaa puhutaan laajalti.
Tokoin mukaan maltalaisissa ihmisissä on ainakin yksi yhteinen luonteenpiirre: laiskuus.
– Tämä saari on päästä päähän alle 30 kilometriä, ja silti näiden ihmisten on pakko ajaa autoilla. He eivät vain jaksa kävellä.
– Jos maltalaisessa perheessä on viisi ihmistä, pitää autoja olla ainakin seitsemän, jos jokin niistä menee rikki, hän kertoo.
Oma lukunsa on maltalainen liikenne, josta puuttuvat säännöt miltei kokonaan.
– Ruuhkat ovat täällä ihan mahdottomia, ja kolareita sattuu jatkuvasti. Ainut liikennesääntö taitaa olla se, että nopein saa mennä ensin, hän nauraa.
Kommentointi on suljettu.