Keskustelu verotuksesta kunnissa typistyy yleensä kolmeen vaihtoehtoon. Korotetaanko, lasketaanko vai pidetäänkö verot ennallaan? Verojen keventäminen kunnissa on harvinaista. Ennemmin valtio keventää omaa verotustaan ja säätää samalla uusia verovähennyksiä kuntiin. Sitten kunnat taas nostavat verojaan.
Koetetaan ajatella verotuksen painopisteiden vaihtelua kunnissa siten, että muutokset olisivat neutraaleja. Kuntalaisilta kerätään siis sama määrä veroja kuin aikaisemmin mutta nykyisen pelivaran puitteissa eri lähteistä. Vaikka se voi siltä ensin kuulostaa, kyse ei ole hölmöläisten touhusta. Vuosien tai vuosikymmenten kuluessa yhteiskunta parhaassa tapauksessa muokkautuu taloudellisesti aktiivisemmaksi.
Poikkeus vahvistaa säännön. Kasvukunnissa tarvitaan arvokeskustelua maanomistajan asemasta. Kunnilla on kaavoitusmonopoli. Monesti maanomistajan ainoa vaihtoehto on myydä maa julkiselle sektorille. Kuntien tilinpäätöksissä komeilee muhkeita myyntivoittoja. Perustuslain mukaan jokaisen omaisuus on suojassa. Veronmaksajia on tuhansia ja vastaavasti maanomistajia vain kymmeniä. Leveämmät hartiat ovat tarpeen oikeudenmukaisen lopputuloksen kannalta.
Metsätalouden verottamisen suhteen kunnilla ei ole pelivaraa. Valtio on ainoa veronsaaja pääomatulojen suhteen. Kummallista kyllä, kuntia varten on palautusjärjestelmä, joka palauttaa saamatta jäänyttä metsien verotuloa. Ongelmana vain on, että rahana ja tietona aihepiiri häviää yhteisöverotuksen sisään. Kuntien pelivara on tiedottamisessa.
Suomessa on niukkuutta työstä ja pääomasta. Niitä kannattaa verottaa mahdollisimman vähän. Samat asiantuntijat suosittelevat sitten tilalle kiinteistöverotusta. Mitä tekevät kunnat? Eivät oikeastaan juuri mitään. Tehdään niin kuin on tehty aiemmin.
Soteuudistus todennäköisesti muuttaa kunnallisveroprosenttia huomattavasti alemmaksi. Lisäksi voi tulla kunnille aikajänne, jolloin siirtymäaikana veroja ei voisi muuttaa ollenkaan. Ei ajatella nyt näitä yksityiskohtia.
Kuntien maksimaalinen kiinteistöverotus vaikuttaa alentavasti kunnallisveroon luokkaa prosentin verran. Se innostaa tekemään enemmän työtä, ja vuosien kuluttua Suomi on parempi paikka. Joku voi tietysti kokea tämän epäoikeudenmukaiseksi. Vastaavasti hulevesimaksu on oikein hyvää verotusta, koska se kohdistuu alueille, jotka saavat kunnan palveluita enemmän kuin maaseutu.
Ihmiset ovat erilaisia. Itse koen kohonneen kiinteistöverolapun niin, että ylipäänsä vain tarkistaa sen oikeellisuuden. Virheiden korjaamisella säästää heti rahaa. Osa kesämökeistä on vajaalla käytöllä. Kohonnut kiinteistövero voi innostaa perusteltuun myyntiin. Kiinteistövälittäjien ammattikunta kiittää.
marko@markotaipale.fi
