”Loma!”, oli tokiolaisen päivitys sosiaalisessa mediassa. Tekstiä koristi kuva, jossa harmahtava taivas pilkotti kerrostalon kattojen välistä.
Millä kuvilla me suomalaiset kuvaisimme lomaa? Taivaalla, luonnolla, järvellä, merellä, maaseudulla…. Ehkä erona tokiolaisen päivitykseen olisi se, että meidän kuvissa taivas kattaisi koko kuva-alueen, vesi näyttäisi puhtaalta, maisema olisi kuvattu tilana, jossa näkee kauas.
Tilaa meiltä löytyy. Tila, ja tunne tilasta, on yksi asia joka kuvaa suomalaista maaseutua. Monesti paikasta, jossa on paljon tilaa, sanotaan ”ei siellä ole mitään”. Mutta juuri siellä on mahdollisuus löytää merkityksiä, hukata aika ja sitä kautta ”elää” sanan kokonaisessa merkityksessä.
Ylöjärven maaseudullakin on paikkoja, jossa voi huutaa ilman että kukaan tulee kysymään, onko kaikki hyvin. On metsää, jossa voi halailla puita ilman, että kukaan näkee.
Voi ihailla tähtitaivasta koko loistossaan – nähdä taivas avoinna aamusta iltaan. Saa olla, elää hiljaisuudessa kiusaantumatta siitä. Itsestäänselvyyksiä meille, mutta unelmia monille.
Tähän liittyen vuoden 2016 huippu-uutinen oli Jutta Gustafsbergin hyvinvointikeskuksen perustaminen Kuruun.
Suomen maaseudulla on mieletön potentiaali niin kotimaisen kuin ulkomaalaisenkin matkailun suhteen. Paikallisten itsetunto kasvaa usein sitä kautta, kun tulee joku ulkopuolinen, joka uskoo paikkakuntaan, ja osaa näyttää konkreettisesti, että kyseessä on ”hiomaton timantti”.
Uskon, että matkailu tulee nostamaan maaseudun ja sen toimijoiden arvoa ja arvostusta.
Ylöjärvi on kuin Suomi pienoiskoossa. On erämaa-alueita, metsää, maaseutua, kahdenlaista kaupunkialuetta: ison tien varressa sijaitsevaa ja sisäkaupungissa olevaa yritysaluetta. Ylöjärven erikoisuutena on koko Suomeen verratessa yrittäjien suuri määrä. Ylöjärvi on onnistunut houkuttelemaan paljon yrittäjiä.
Olen kysynyt monelta yrittäjältä miksi he ovat tulleet Ylöjärvelle. Hyvin nopeasti on tullut selväksi, että Ylöjärvellä kaupunki yhteistyössä Yrityspalveluiden kanssa toimii yrittäjäystävällisesti ja joustavasti.
Asian voi tiivistää seuraavasti: ”Ylöjärvellä ei takerruta turhaan byrokratiaan”. Tämä on se viesti, jonka haluaisin toimivan laajemminkin koko Suomessa.
Suomi on hyvin maaseutumainen paikka. Ydin-Helsinki voidaan kansainvälisten mittapuiden mukaan laskea selkeäksi kaupunkialueeksi. Mitä kauempaa katsotaan, sitä vähemmän sekään muistuttaa enää kaupunkia.
Suomessa kaupunki-maaseutu -asetelma on mielestäni kuitenkin yllättävän raju.
Maaseuturahoituksen piirissä oleva Leader-ryhmä Kantri ry tekee paikallista kehittämistyötä, puoltaa hankerahoitusta maaseudun elinvoimaistamiseksi Tampereen seutukunnassa. Toiminta-alueella asuu yli 365 000 asukasta, joista rahoituksen piiriin kuuluvalla maaseutualueella 103 500. Ylöjärvellä rahoituksen ulkopuolelle jää keskusta-aluetta.
Kantri on mukana suunnittelemassa tulevaisuuden kaupunki-Leaderiä, joka tarkoittaa sitä, että tulevaisuudessa aluerajoja ei olisi. Toivottavasti esitys menee läpi ministreriö- ja eu-tasolla.
Vilja Pylsy
