Halvan perässä juokseminen halpuuttaa monen ihmisyyden

Milloin halvan perässä laukkaamisesta tulee olympialaji?
Kysymys on perusteltu, sillä suomalaiset ovat hullaantuneet halpuuttamisesta ja halventamisesta. Ylöjärveläisittäin tuttu vitsi Sulo Vilénistä, joka osti,  kun sai halvalla, on kesyä huulenheittoa.
Kansalaiset liittävät halpuuttamisen suureen kotimaiseen kaupparyhmään, joka on laskenut tuntuvasti ruoan hintaa. Useista elintarvikkeista pulitetaan nyt niin pieni hinta, etteivät esimerkiksi maidontuottajat, lihakarjan kasvattajat, kanalan pitäjät ja leipomoiden pyörittäjät saa töistään rehtiä palkkaa saati katetta investoinneilleen.
Valistunut kuluttaja on ymmärtänyt jo pitkän aikaa, että suuri kaupparyhmä on pitänyt kauan aikaa hinnat kohtuuttoman korkeina. Ihmiset ovat tyytyneet kalliisiin hintoihin ja pulittaneet suuret euromäärät parkumatta kauppojen tiskeillä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa ei ole tapahtunut mitään sellaista asiaa, joka muuten perustelisi muun muassa rajut ruokien hintojen muutokset.
Kauppa on ollut halpamainen eli alhainen, epäjalo ja katala.
Suomalaiset maksavat vielä surullisen korkean hinnan halpuuttamisvimmastaan.
Moni maataloustuottaja lopettaa ammattinsa harjoittamisen. Suomen elintarvikeomavaraisuus heikkenee. Monen yksittäisen henkilön kohtalo on riipaiseva; tiedot kertovat jo karua kieltä itsetuhoista, joihin toivottomuuteen ajautuneet peruselinkeinojen harjoittajat ovat ahdistuksessaan päätyneet.
Halpuuttaminen tarttuu kuin rutto. Leviävä sairaus etenee epidemian vauhdilla. Ihmiset etsivät koko ajan uusia halpuuttamisen kohteita. Kukaan ja mikään ei ole suojassa hyökkäyksiltä.
Halvan nimeen vannominen johtaa siihen, että maailmassa ei ole pian tarjolla kestävää ja kunnollista. Tuotteille ja palveluille käy samalla tavalla kuin kodinkoneille. Niiden hintojen kiristäminen on johtanut siihen, ettei pyykkikone tai pölynimuri palvele enää runsasta vuosikymmentä.
Joko olisi korkea aika ryhtyä puhumaan eri asioiden rehdistä arvostamisesta?
Kun ammattilainen valmistaa tuotteensa vahvalla ammattitaidolla laadukkaista raaka-aineista, lopputulokselle kertyy hintaa.
Kun osaaja tarjoaa aidosti taitamaansa palvelua, sillä on hintalappunsa.
Järkevästi toimivassa yhteiskunnassahan on kysymys siitä, että eri toimijat arvostavat toisiaan.