Pentti Paala aloitti mehiläisintoilunsa liki kolme vuosikymmentä sitten. Pienimuotoinen mehiläistarhaus tuottaa hunajaa miehen omaan käyttöön, mutta lopputuotetta enemmän hommassa tuntuvat kiinnostavan itse pesän työntekijät.
– Pidän mehiläisiä jännittävinä eläiminä. Luonto on luonut niille määrätyt edellytykset. Olen asunut nuoruuteni maalaistalossa ja ollut tekemisissä kaikkien kotieläinten kanssa, mutta mehiläisiä pidän ehdottomasti mielenkiintoisimpina kaikista.
Vahantalainen Pentti Paala on vuosien aikana todennut, että mehiläistarhaus on melko simppeliä, mutta se mutkistuu luonnon tullessa mukaan prosessiin.
– Kesäkuussa kesä oli myöhässä 10–15 vuorokautta. Tämän hetkinen tilanne on sellainen, että mehiläispesät ovat kehittyneet heikosti verrattuna viime vuoteen, Paala kertoo.
Viime vuotta hän luonnehtii ennätykselliseksi mehiläishoitovuodeksi.
– Hunajaa saatiin kohtuullisesti, koska viime vuoden toukokuu oli äärimmäisen lämmin. Vastaavasti tänä vuonna toukokuu oli kylmä, joten mehiläisille on jouduttu antamaan lisäravintoa, etteivät ne kuole nälkään.
Mehiläisistä oppii pikku hiljaa
Paala kertoo, että ihmisten kiinnostus mehiläisiin on herännyt vasta viime vuosina.
– Mehiläistarhaaminen on tällä hetkellä suorastaan buumi, konkari vahvistaa.
Kolmekymmentä tuntia kestävässä mehiläistarhauskoulutuksessa kurssilainen saa eväät mehiläistarhaamisen aloittamiseen harrastus- tai ammattimielessä. Ylöjärvellä koulutuksia ei toistaiseksi ole järjestetty, mutta Paala ohjaa itse kursseja esimerkiksi Pirkkalassa.
– Koulutuksessa käydään läpi kaikki perusasiat ja hoitometodit. Kurssin tarkoituksena on, että sen jälkeen voi aloittaa mehiläistarhauksen, Paala valottaa.
– Mehiläistarhauksessa on hienoa, että sitä voi tehdä melkein missä vain. Olen kuullut, että jotkut harjoittavat sitä jopa parvekkeella.
Kuten kaikessa muussakin, myös mehiläistarhauksessa käytännön oppiminen tapahtuu pikku hiljaa, sillä tarhaus elää aina vuoden kierrossa.
– Jos olemme tähän aikaan vuodesta myöhässä aikataulusta, sitä ei voi enää elokuussa korjata, Paala täsmentää.
Mehiläinen on ikuisesti uskollinen
Paala sanoo, että hän on koko pienen ikänsä hommaillut kaikenlaista, mistä lähti myös innostus mehiläistarhaamiseen.
– En tee tätä hommaa ympäristön takia, sillä minun nuoruudessani sellaista näkökulmaa ei vielä tiedetty.
– Toki vanhemmiten olen ymmärtänyt sen, miten luonnossa kaikki asiat ovat kiinni toisistaan.
Paala antaa esimerkin mehiläisten hyödyistä. Hän kehuu, että omat ja naapureiden kasvit tuottavat tavallista paremmin satoa, koska mehiläiset pölyttävät niitä ahkeraan.
– Esimerkiksi omenapuu ei pysty kantamaan niin paljon satoa kun pörriäiset pölyttäisivät, mies myhäilee.
Paalan mukaan mehiläisissä on parasta juuri niiden kukkauskollisuus.
– Esimerkiksi omenapuuta pölyttämään tuleva mehiläinen ei enää vaihda omenapuusta toiseen lajiin. Samalla tavalla keväällä punaisessa viinimarjassa on omat mehiläisensä ja mustaherukassa omansa.
– Mehiläinen kiertelee, katselee ja menee lopulta sellaiseen kukkaan, jota ei ole vielä käsitelty. Pölyttyneiden kukkasten terälehdet tippuvat vuorokauden kuluessa, Paala sanoo.
Hänen mukaansa esimerkiksi rypsille on tärkeää, että mehiläisiä olisi tarpeeksi pölyttämässä, koska kasvin pölyttymisaika venyy muuten liian pitkäksi.
– Mehiläisten hoidossa minua viehättää se, että tätä ei voi koskaan oppia täysin. Joka vuosi opin jotain uutta mehiläisistä ja niiden hoitamisesta.
Mehiläispesässä on täysi harmonia
Mehiläistarhauksen aloittamisessa käydään ensimmäiseksi läpi, mitä pesässä on sisällä. Laatikon mallisessa pesässä on niin sanotut kakut tai kehät, joihin mehiläiset rakentavat kennostonsa.
– Kennostossa kasvatetaan uudet mehiläiset ja sinne kerätään siitepölyä ja ravintoa.
Kennoston kasvatteihin kuuluvat sekä työmehiläiset, kuhnurit että uusi kuningatar.
Paala kertoo innostuneena, että meihiläispesässä vallitsee täysi harmonia sen jäsenten kesken ja jos jokin asia menee pieleen, sen kuntoon saamiseen menee muutama päivä.
– Mehiläisten viestintäkyky on aivan uskomaton. Ne tietävät minuutin sisällä, jos otan emon pois pesästä, Paala sanoo ja jatkaa:
– Mikään kotieläin ei ole niin siisti kuin mehiläinen. Jos pesään menee esimerkiksi päästäinen, mehiläiset voivat pistää sen kuoliaaksi. Hyvä ja voimakas pesä kuorruttaa päästäisen desinfioivalla kittivahallaan, jolloin se muumioituu. Mehiläisillä ovat kaikki systeemit kunnossa.
Paala kehuu myös mehiläisten suunnistustaitoa loistavaksi.
– Tiedustelijat lähtevät heti aamulla pesästä ja tulevat takaisin kertomaan sen, mistä ne ovat tuoneet sadon sekä matkan pituuden, ilmansuunnan ja tarvittavan porukan määrän.
Paala tietää, ettö evoluutio on muovannut mehiläiset siihen tilanteeseen, jossa ne ovat nyt.
– Kaikista hienointa on, että ihminen ei pysty muuttamaan mehiläistä. Sitä on yritetty, ja aina on menty metsään
katastrofaalisella lopputuloksella.
