Kuka perii ja kenet? – Asiantuntija oikaisee perinnönjaosta sitkeästi eläviä virhekäsityksiä

Monilla on perintöoikeudesta paljon virheellistä tietoa. Perinnönjaon periaatteet herättivät myös taannoin kiivasta keskustelua lehtemme sosiaalisen median sivustolla, joten kysyimme asiantuntijalta vastauksia lukijoissamme eripuraa aiheuttaneisiin kysymyksiin.

Ylöjärven Uutisten Facebook-sivuilla kehkeytyi taannoin kiivasta keskustelua siitä, voiko avio- tai avopuoliso saada kuolleen puolisonsa perinnön. Perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunut lakimies Katariina Kuusiluoma vastasi kysymyksiin siitä, miten perintöoikeus ja perintökaari todella toimivat.

Katariina Kuusiluoman mukaan ihmiset usein sekoittavat avio-oikeuden ja aviopuolison perintöoikeuden keskenään. (Kuva: Lauri Hytti)

Onko aviopuolisolla oikeus perintöön?

Kuusiluoman mukaan varsinkin aviopuolison oikeudesta vainajan jättämään perintöön on paljon virheellisiä käsityksiä. Aviopuolison osalta perinnönjako on kuitenkin melko selkeä, mikäli vainajalla ei ole ollut testamenttia.

– Aviopuoliso perii puolisonsa ainoastaan silloin, jos vainajalta ei jää jälkeläisiä. Muuten aviopuoliso ei peri senttiäkään, vaan koko perintö menee vainajan lapsille tai lasten lapsille, Kuusiluoma kiteyttää.

Hänen mukaansa ihmiset usein sekoittavat avio-oikeuden ja aviopuolison perintöoikeuden keskenään.

– Leski voi tietysti saada osuuden kuolleen puolisonsa varallisuudesta avio-oikeuden nojalla. Se ei kuitenkaan ole perintöä, vaan se on avio-oikeuteen perustuva suorite, eikä siitä makseta edes perintöveroa.

Tällaista suoritetta kutsutaan tasingoksi, jota Kuusiluoma havainnollistaa yksinkertaistetulla esimerkillä.

– Jos vainajalla on 100 rahaa ja leskellä 50 rahaa, niin heillä on yhteensä 150 rahaa. Avio-oikeuden nojalla se pistetään puoliksi siten, että molemmille jää 75 rahaa, joten tällöin vainajan 100 rahasta maksetaan leskelle tasinkona 25 rahaa. Vainajalle jäävät 75 rahaa puolestaan jaetaan perintönä hänen jälkeläisilleen.

– Mikäli leskellä kuitenkin on laskennallisesti suunnilleen yhtä paljon omaisuutta kuin vainajalla, hän vain pitää omansa eikä saa vainajan omaisuudesta mitään.

Vainajan jälkeläiset ovat siten perinnönjaossa aina etuoikeutetussa asemassa. Muutamia poikkeustilanteita lukuun ottamatta omia lapsia ei voi edes testamentilla jättää tyystin perinnöttä, mikäli sitä jää, koska heillä on aina laillinen oikeus 50 prosenttiin perinnöstä (lakiosa).

Voiko avopuoliso periä mitään?

Avopuolison perintöoikeus on Kuusiluoman mukaan hyvin selvä.

– Avopuoliso ei peri ikinä mitään ilman testamenttia, hän painottaa.

Vuonna 2011 voimaan tulleen avoliittolain turvin avopuoliso voi kuitenkin puolison kuollessa olla oikeutettu hyvitykseen, jos hän on auttanut toista avopuolisoa kartuttamaan tai säilyttämään tämän omaisuutta siten, että yhteistalouden purkaminen johtaisi perusteettoman edun saamiseen toisen kustannuksella.

Tätä avoliittolakia voidaan kuitenkin soveltaa vain, mikäli avopari on asunut vähintään viisi vuotta yhteistaloudessa tai heillä on yhteinen lapsi.

– Hyvityksen saamiseen ei kuitenkaan ole mitään syytä luottaa, sillä tämän kaltaista hyvitystä ei saa helposti. Yksinään se, että toisella avopuolisolla on enemmän omaisuutta kuin toisella ei oikeuta hyvityksen saamiseen.

– Avopuolison hyvitys ei siis ole perintö, eikä suinkaan mikään automaatio. Lisäksi oikeudessa avoleskille tuomitut hyvitykset ovat hyvin pieniä summia niihin vaatimuksiin nähden, mitä ihmiset kuvittelevat voivansa saada.

Ilman testamenttia vainajan avopuolisolla ei siis lain mukaan ole oikeutta perintöön, eikä avoliitossa elävän siksi kannata jättää juridista turvaansa pelkän avoliittolain varaan.

– Avopuolison laista tuleva turva on käytännössä olematon, Kuusiluoma korostaa.

Avoleski saa hyvitystä vain harvoin ja sitäkin joutuu hakemaan käytännössä aina käräjäoikeuden kautta. (Kuvituskuva)

Mitä apua testamentista on?

Kuusiluoma korostaa testamentin merkitystä varsinkin tilanteissa, joissa pariskunta ei ole naimisissa. Testamentti on avopuolisolle ainoa tapa, jolla hän voi saada kuolinpesästä yhtään mitään perinnönjaossa.

– Avoliitossa eläminen on valinta, kuten on myös avioliittoon meneminen, mutta on hyvin tärkeä ymmärtää, että juridisesti ne ovat kuin yö ja päivä. Avopuolisot ovat lain näkökulmasta kärjistetysti sanottuna melkein kuin muukalaisia toisilleen, Kuusiluoma sanoo.

Avoliitossa elävät voivat kuitenkin parantaa juridista turvaansa hoitamalla paperiasiat kuntoon kumppanin kuoleman varalta.

– Jos ei haluta mennä naimisiin, on syytä vähintään pohtia, että kannattaako ottaa henkivakuutus, pitäisikö tehdä testamentti tai ainakin ottaa pahimman varalta selvää, mikä on itselle sopiva vaihtoehto.

 

Perintökaari ilman testamenttia (järjestyksessä ylhäältä alas):

  • Lapset ja lasten lapset
  • Aviopuoliso
  • Vanhemmat
  • Sisarukset ja heidän jälkeläisensä
  • Isovanhemmat
  • Sedät ja tädit

Serkut eivät enää peri, joten tätien ja setien jälkeen perintökaari päättyy ja perintö menee valtiolle.