Kaikkiaan yhdeksän kansanedustajan historia on osa myös Ylöjärven historiaa. Paikallislehti tutki, ketkä Suomen historian kansanedustajista voidaan liittää Ylöjärveen.
Sami Savio
Nykyisistä kansanedustajista kahdella on Ylöjärvi-kytkös. Ylöjärven Siivikkalassa asuva Sami Savio syntyi Mäntyharjulla vuonna 1975. Diplomi-insinööri ja ekonomi Savio on toiminut perussuomalaisten kansanedustajana vuodesta 2015 lähtien.
Työuransa Savio on tehnyt Nokia Oyj:n palveluksessa muun muassa ohjelmistosuunnittelijana ja tutkimusinsinöörinä sekä Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tutkijana ja projektipäällikkönä.
Vuodesta 2009 lähtien Ylöjärven kaupunginvaltuustossa istunut Savio on ollut jäsenenä eduskunnan talousvaliokunnassa, valtiovarainvaliokunnassa sekä sivistys- ja tiedejaostossa.
Marko Asell
Nykyisistä kansanedustajista Marko Asell syntyi Ylöjärvellä vuonna 1970. Hän on toiminut SDP:n kansanedustajana kahdella kaudella, ensin vuosina 2007–2011 ja myöhemmin vuodesta 2019 lähtien. Ammatiltaan Asell on liikuntapaikkahoitaja ja liikunnanohjaaja.
Asell on kansanedustajauransa aikana toiminut jäsenenä eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnassa, ympäristövaliokunnassa, tulevaisuusvaliokunnassa, hallintovaliokunnassa, perustuslakivaliokunnassa sekä lakivaliokunnassa.
Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen
Entisistä kansanedustajista Pirjo Ala-Kapee-Hakulinen toimi Ylöjärven kunnanvaltuustossa vuonna 1973. Vuonna 1944 Vihdissä syntynyt Ala-Kapee-Hakulinen oli sosialidemokraattien kansanedustaja kymmenen vuoden ajan 1979–1989. Filosofian maisteri Ala-Kapee-Hakulinen oli Kalevi Sorsan neljännen hallituksen opetusministeri vuosina 1986–1987.
Kansanedustajana ollessaan hän toimi eduskunnan suuressa valiokunnassa, sivistysvaliokunnassa ja valtiovarainvaliokunnassa. Työurallaan Ala-Kapee-Hakulinen on ollut ammattiyhdistysopiston historian ja yhteiskuntaopin opettaja sekä apulaisrehtori, SAK:n historiatoimikunnan sihteeri ja tutkija sekä Vantaan kaupunginjohtaja 1989-1997. Vuodesta 1997 vuoteen 2009 Ala-Kapee-Hakulinen toimi Itä-Suomen läänin maaherrana.
Heimo Rekonen
Vuonna 1920 Lestijärvellä syntynyt Heimo Rekonen oli tunnettu ylöjärveläispoliitikko. Rekonen oli Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustaja vuodesta 1970 vuoteen 1979. Rekonen toimi eduskunnassa kulkulaitosvaliokunnassa, toisessa lakivaliokunnassa, laki- ja talousvaliokunnassa ja perustuslakivaliokunnassa.
Ylöjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Rekonen oli Ylöjärven kunnan maatilanhoitaja 1950–1956. Urallaan hän oli myös Suomen kansan demokraattisen liiton Pohjois-Hämeen piirijärjestön valistussihteeri, Ylöjärven kunnan rakennustoimiston toimistosihteeri, Ylöjärven kunnan teknillisen toimiston osastosihteeri. Rekonen oli myös Ylöjärven kunnan vt. apulaiskunnanjohtaja. Hän sai kunnallisneuvoksen arvonimen vuonna 1994. Rekonen kuoli Ylöjärvellä vuonna 1997.
Heikki Törmä
Vuonna 1918 Ruovedellä syntynyt Heikki Törmä toimi kansanedustajana sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä vuosina 1958–1959 sekä Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton eduskuntaryhmässä vuosina 1959–1962. Törmä työskenteli maalarina E. Törmän maalausliikkeessä, Veljekset Karhumäki Oy:ssä sekä maalariliikkeen harjoittajana Valkeakoskella. Törmä oli työurallaan myös Päivän Sanomien levikkipäällikkö ja järjestötarkastaja sekä Työväen ja pienviljelijäin sosialidemokraattisen liiton puoluesihteeri.
Ylöjärvellä Törmä toimi Outokumpu Oy:n Ylöjärven kaivoksen sosiaalipäällikkönä vuosina 1964–1966. Sen jälkeen hän oli Kotalahden kaivoksen sosiaalipäällikkö Leppävirroilla sekä Tornion tehtaiden ja Kemin kaivoksen sosiaalipäällikkö. Törmä kuoli vuonna 1993 Luopioisissa.
Lauri Myllymäki
Kansanedustajana vuosina 1927–1930 ja 1945–1958 toiminut Lauri Myllymäki syntyi Ylöjärvellä vuonna 1897. Myllymäki oli ensin Työväen ja pienviljelijäin puolueen kansanedustaja ja myöhemmin Suomen kansan demokraattisen liiton kansanedustaja. Myllymäki toimi eduskunnan pankkivaliokunnan puheenjohtajana 1953–1954. Eduskunnassa hän oli jäsenenä myös kansliatoimikunnassa, puolustusasiainvaliokunnassa, suuressa valiokunnassa, työväenasiainvaliokunnassa sekä valtiovarainvaliokunnassa.
Työurallaan Myllymäki oli maa- ja metsätöissä kotitilallaan, Kymin paperitehtaan työläinen, kone- ja sähkötyöläinen Helsingissä sekä sähköasentaja Tampereella. Myllymäki oli myös Työväen urheiluliiton järjestäjä ja luennoitsija vuonna 1925 sekä Työväen lehden toimittaja Tampereella vuosina 1927–1930
Tampereen kaupunginvaltuustossakin istunut Myllymäki joutui vankilaan poliittisista syistä kolme kertaa vuonna 1918, vuosina 1930–1934 ja vuosina 1941–1944. Myllymäki kuoli vuonna 1967 Helsingissä.
Janne Ihamuotila
Vuonna 1868 Maariassa syntynyt Janne Ihamuotila toimi Kansallisen kokoomuksen kansanedustajana vuosina 1919–1922 ja Maalaisliiton kansanedustajana vuosina 1924–1929. Ihamuotila asui Ylöjärvellä, kun hän kuoli kesken vaalikauden 21. tammikuuta 1929. Eduskunnassa hän toimi maatalousvaliokunnassa ja talousvaliokunnassa.
Maanviljelijä Ihamuotila työskenteli kartanon hoitaja Kemiössä ja Pirkkalassa sekä tilanomistaja Ylöjärvellä vuosina 1914–1929. Kunnallisneuvoksen arvonimen saanut Ihamuotila toimi myös Ylöjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajana.
Jukka Pohjola
Jukka Pohjola oli sosialidemokraattien kansanedustaja vuosina 1909–1914 ja vuonna 1917. Vuonna 1878 Kangasalla syntynyt Pohjola oli eduskunnassa maatalousvaliokunnassa, talousvaliokunnassa, toimitusvaliokunnassa ja työväenasiainvaliokunnassa. Pohjola työskenteli Hämeen voiman toimittajana Tampereella sekä pienviljelijänä Ylöjärvellä vuosina 1912–1948. Ylöjärvellä hän oli myös Harjuntaustan osuuskassan hoitaja.
Pohjola kirjoitti näytelmiä ja lähti Venäjälle vuonna 1918. Hän palasi Venäjältä samana vuonna 1918, jolloin hänet tuomittiin vankilaan poliittisista syistä. Ylöjärven kunnanvaltuuston puheenjohtajanakin toiminut Pohjola kuoli Ylöjärvellä vuonna 1948.
Eetu Salin
Vuonna 1866 Asikkalassa syntynyt Eetu Salin toimi kansanedustajana sosialidemokraattisessa eduskuntaryhmässä vuosina 1909–1910 ja 1917–1918. Salin oli jäsenenä eduskunnan perustuslakivaliokunnassa ja ulkoasiainvaliokunnassa. Salin oli ammatiltaan suutari ja sanomalehdentoimittaja, joka toimi Työmies-lehden toimittajana Helsingissä 1899-1900. Sen jälkeen hän oli kansankeittiön omistaja Hyvinkäällä ja Porissa, Sosialidemokraatti-lehden päätoimittaja Porissa sekä Tiedonantaja-lehden päätoimittaja Helsingissä.
Salin oli vankilassa majesteettirikoksesta vuosina 1908–1909. Lisäksi vuonna 1918 hänet tuomittiin vankilaan poliittisista syistä. Salin kuoli vankilassa Helsingissä vuonna 1919. Ylöjärvellä Salin oli maatilan omistajana vuosina 1912–1919
