Ylöjärven Ryhdin voimanostajat ovat hilanneet itsensä hiljalleen laajalla rintamalla Suomen huipulle. Tänä päivänä ylöjärveläisseuran edustajilta voidaan odottaa mitalia niin yleisessä sarjassa kuin nuorten ja veteraanienkin kisoissa.
Ryhdin voimanostojaostossa on viitisentoista kisoja kiertävää lisenssinostajaa. Lisäksi muita seura-aktiiveja on kymmeniä.
– Voimanostoharrastus on Ylöjärvellä voimissaan, ja toivottavasti pysymme vähintään tällä tasolla myös seuraavat vuodet. Ryhti tavoittelee siis SM-mitaleita myös jatkossa, seuran sihteeri ja rahastonhoitaja Janne Ylimys sanoo.
Ryhdin noususta nähtiin esimerkki maaliskuun alussa, kun seura sai pitkästä aikaa peräti kolme edustajaa klassisen voimanoston SM-kilpailuihin.
Helsingissä käydyissä kilpailuissa Jussi Ylimys nousi menestyksellisten juniorivuosien jälkeen miesten yleiseen sarjaan ja sijoittui viidenneksi alle 105-kiloisten sarjassa.
Juha Vuorikoski debytoi SM-tasolla ja oli hienosti kuudes yli 120-kiloisten sarjassa.
Henri Rauniolahti teki puolestaan paluun SM-kisalavoille viiden vuoden tauon jälkeen ja sijoittui alle 120-kiloisten sarjassa kahdeksanneksi.
Alle 105-kiloisissa nostava Janne Ylimys näytti puolestaan voimansa helmikuussa nostamalla Ryhdin kansallisissa voimanostokisoissa penkkipunnerruksessa 201 kiloa. Tulos on Ryhdin historian ensimmäinen avoimen luokan Suomen ennätys.
– Tuloksen saavuttaminen oli todella hienoa, kun sen eteen on kuitenkin tehty aika paljon työtä. Fiilis oli melko korkealla, etenkin heti ennätysnoston jälkeen, Janne Ylimys muistelee.
Ryhti on niittänyt menestystä rutkasti myös veteraanikisoissa. Niissä mainetta ja mitaleita ovat napsineet lajilegenda Vuokko Viitasaaren ohella muiden muassa Minna Vierikko, Kaija Koivula, Juho Ristolainen, Voitto Ahopelto, Tarmo Vanhamäki ja Risto Jokisalo.
Hällfors kerää mitaleita
Ryhdin voimanostotulevaisuuskin on turvattu, sillä tällä hetkellä seuran ykköstähti on vuonna 1995 syntynyt Teemu Hällfors, joka on Suomen ykkösnostaja ikäluokassaan.
Hällfors on voittanut toistaiseksi Suomen mestaruuksien lisäksi voimanoston Pohjoismaiden mestaruuden sekä sijoittunut penkkipunnerruksen MM-kisoissa neljänneksi.
Toukokuussa Hällforsilla on edessään nuorten penkkipunnerruksen MM-kisat Liettuassa, ja kesäkuussa hän tavoittelee menestystä voimanoston MM-kisoissa Venäjällä.
– Voitto on aina tavoitteena. Olen tällä hetkellä rankingeissa korkealla, joten tavoite ei ole utopistinen, Hällfors tuumaa.
Ryhdin veteraaneista viimeksi tulessa olivat Tarmo Vanhamäki ja Voitto Ahopelto, jotka nostivat viime viikonloppuna veteraanien penkkipunnerruksen MM-kisoissa Tšekissä.
Vanhamäki väänsi rautaa ylös miehet 50-sarjan alle 93-kiloisissa. Ryhtiläinen jäi tulokseen 175 kiloa, joka oikeutti MM-tasolla kymmenenteen sijaan.
Ahopelto sijoittui miehet 50-sarjan alle 83-kiloisissa yhdeksänneksi. Ahopellon tulos Prahan lavalla oli 145 kiloa.
– MM-kisoissa on todella kova taso, mutta jos pärjää Suomessa, menestyy yleensä myös maailmalla. Nyt ei tullut ihan kärkisijoja, Voitto Ahopelto linjaa.
Kaikki tervetulleita nostamaan
Voimanosto jakautuu kolmeen eri osaan, jotka ovat kyykky, penkkipunnerrus ja maastaveto. Voimanosto- ja penkkipunnerruskisat jaetaan puolestaan klassisiin sekä varustekilpailuihin. Klassisessa eli raw-kilpailussa ei saa käyttää kehoa tukevia varusteita.
Urheilija voi halutessaan harrastaa kaikkia mahdollisia nostolajeja ja -muotoja. Itse asiassa voimanosto on erittäin monipuolinen harrastus.
– Jos nostaminen alkaa kiinnostaa, kannattaa tulla salille nykimään hihasta ketä tahansa meistä. Salille voi tulla vaikka ei olisi ollenkaan nostotaustaa. Kaipaamme etenkin junioreita, jotta saamme toiminnalle jatkuvuutta, Janne Ylimys sanoo.
Suurin osa ryhtiläisistä harjoittelee yleensä neljästi viikossa.
Harjoittelu on usein jaoteltu esimerkiksi jalka-, selkä- ja käsi-
treeneihin. Lisäksi maksimivoimaa harjoitellaan yhdestä kahteen kertaa viikossa, kun taas muulloin mennään pienemmillä painoilla.
– Harjoittelutapoja on yhtä monta kuin nostajia. Tämä on vähän yksinäisten susien hommaa, vaikka yhdessä usein treenaammekin, Ylimys selvittää.
Rautojen nostelun ohella voimanostajat pitävät kehonsa kunnossa lihashuollon ja venyttelyn avulla.
– Yli puolet ihmisen voimasta on keskivartalossa. Jos se pettää, nostamisesta ei tule mitään, Voitto Ahopelto muistuttaa.
Mikä voimanostossa oikein sitten viehättää?
– Harrastin nuorempana lähes kaikkia lajeja, kuten jalkapalloa ja yleisurheilua. Sitten aloin vain käydä salilla ja huomasin osaavani tämän homman aika hyvin, Teemu Hällfors kertoo.
– Tässä lajissa ei tarvitse juosta kellon perässä, ja harjoitella voi silloin kun se itselle parhaiten sopii, Janne Ylimys lisää.
Voitto Ahopelto puolestaan huomasi voimanoston edesauttavan tervettä elämää.
– Kun viisi vuotta sitten aloitin nostamisen, minulla oli ongelmia muun muassa olkapäässä ja kädessä. Nostaminen poisti kaikki oireet, ja verenpainekin laski. Samalla olen oppinut syömään, nukkumaan ja harjoittelemaan oikein, Ahopelto kiteyttää.
Lopuksi on hyvä muistuttaa, että Ryhdin voimanostajat ovat sitoutuneet täysin puhtaaseen urheiluun. Hormoneita ja dopingaineita ei Ryhdin voimailusalissa hyväksytä.
