Karhen ja Mutalan välimaastossa, Liivalamminkulman vieressä sijaitseva Tappikankaan ampumarata on saanut levätä talven omassa rauhassaan. Kevään koittaessa ampumaradalla alkaa käydä vilske, kun paikkoja aletaan laittaa ampumakuntoon. Pian Tappikankaalta kuuluukin taas iloinen räiske, kun ammunnan harrastajat pääsevät mielipuuhaansa.
Ampumaharrastuksen suosio on kasvussa. Tätä ilmiötä voidaan pitää jopa pienenä yllätyksenä, koska eri urheilulajien kilpailu harrastajista on koventunut vuosi vuodelta.
– Radalla näkee nykyään suuren joukon harrastajia, jotka eivät käy metsällä ollenkaan. Takavuosina lähes kaikki ammunnan harrastajat olivat myös metsästäjiä. Harrastuksen pariin tulee koko ajan lisää uusia kasvoja. Heidän aseenkäsittelytaidoistaan huomaa, että he ovat vielä aloittelijoita, Tappikankaan ampumarata ry:n puheenjohtaja Eero Tyrkkö kertoo.
Kaikki ammunnasta kiinnostuneet ovat tietenkin tervetulleita Tappikankaalle. Vuonna 1978 perustettu ampumarata pystyy täyttämään aktiivisimmankin harrastajan vaatimukset.
Vuonna 1984 alueelle valmistui hirvirata. Hieman myöhemmin ampujia palvelemaan rakennettiin myös haulikkolajeille eli trapille ja skeetille soveltuvat radat.
Aluetta ovat kehittäneet yhdessä ampumaradan perustaneet seurat Ylöjärven Erämiehet, Vasaman Erä, Pohjois-Ylöjärven Metsästäjät sekä Etelä-Kurun Eränkävijät.
– Kaikki nämä seurat kuuluvat ratayhdistykseen. Ylöjärven Erämiehet omistaa ampumaradasta 40 prosenttia ja muut seurat kukin 20 prosenttia, jo yhdeksän vuoden ajan ratayhdistyksen puheenjohtajana toiminut Eero Tyrkkö selvittää.
Ratavalli saatu valmiiksi
Vajaan kolmen hehtaarin kokoisella ampumaradalla ammutaan lounaan ja luoteen suuntiin. Lähimpään asutukseen on matkaa noin kilometri.
Tappikankaan ampumaradan keskipisteestä lähtee säteeltään 250 metrin pituinen ampumiseen varattu suoja-alue, jossa ulkopuolisten liikkuminen on tietenkin kiellettyä.
Ampumarataa on kehitetty suunnitelmallisesti vuosien ajan. Viimeisimpänä skeet-radan viereen on noussut yli 50 000 euroa maksanut, melun leviämistä estävä ratavalli. Valli rakennettiin, jotta viimeisetkin ampumaradan vastustajat saataisiin tyytyväisiksi.
– Jos vielä joku löytää jonkin porsaanreiän ampumaratamme vastustamiseksi, niin ihmetellä täytyy, Tyrkkö tyytyy hymähtämään.
Seuraavien vuosien aikana Tappikankaalle ei ole suunnitteilla isoja investointeja.
– Ratavalli on maksettu ja radat, heittimet sekä haulien keräys ovat kunnossa. Toki pientä koppiremonttia on tiedossa, mutta se kuuluu asiaan, Tyrkkö kertoo.
Tappikankaan ampumaradasta on tehty kolme melunleviämismallia, jotka ovat kaupungin rakennusvalvonnan tiedossa. Mikäli siis joku haluaa rakentaa asuintaloja lähelle ampumarataa, tieto meluhaitasta on rakentajan tiedossa.
Rata tarkoitettu metsästysaseille
Tappikankaan ampumaradalla harrastajien eniten käyttämä ase on haulikko.
Tällä pitkäpiippuisella, pääasiassa pienriistan, kuten lintujen ja metsäjänisten, metsästykseen käytetyllä aseella ammutaan Tappikankaalla vuodessa noin 50 000 laukausta.
Kivääriradalla ase laukeaa puolestaan noin 10 000–15 000 kertaa vuodessa.
Radalla on yleinen ammuntavuoro tiistaisin iltapäiväneljästä iltayhdeksään. Harjoitusiltojen valvonnasta vastaavat vuorotellen ratayhdistyksen jäsenseurat.
– Yksikään luoti ei lähde aseista ilman asianmukaista valvontaa, Eero Tyrkkö kiteyttää.
Hän muistuttaa, että Tappikankaan ampumarata on tarkoitettu ainoastaan metsästysaseille.
– Pistoolit eivät tänne kuulu.
Ammunnat jättävät radan maastoon tietysti jälkensä. Tappikankaalla haulien keräys on järjestetty täysin hallinto-oikeuden vaatimuksen mukaisesti. Lisäksi ratayhdistyksen jäsenseurat järjestävät radalla pari kertaa vuodessa siivoustalkoot.
Mahdollisuus ampumakokeeseen
Metsästyskauden lähestyessä ampumaradan käyttömäärät kasvavat. Tappikankaan ampumaradalla voi suorittaa lakisääteisen ampumakokeen elokuun jokaisena tiistaina.
Ampumakoe pitää suorittaa, mikäli aikoo metsästää kuusipeuraa, saksanhirveä, japaninpeuraa, metsäkaurista, hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäpeuraa tai karhua rihlatulla luotiaseella.
Suomen Riistakeskuksen mukaan ampumakokeessa korostetaan harkitun ja tarkan riistalaukauksen merkitystä sekä sitä, että kokeessa käytetty ase on käyttäjälleen entuudestaan tuttu ja kunnolla kohdistettu.
Ampumakokeen järjestää riistanhoitoyhdistys, joka myös antaa hyväksytystä suorituksesta todistuksen.
– Moni suorittaa ampumakokeen elokuussa, mutta sitten on myös mattimyöhäisiä. Kun hirvijahti alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, niin vielä edellisenä päivänä jotkut käyvät ampumassa kokeen, Eero Tyrkkö ihmettelee.
Ampumakokeiden lisäksi Tappikankaalla järjestetään vuosittain Suomen Metsästäjäliiton katsastuskilpailuja. Radalla käydään myös muita satunnaisia kilpailuja kesän aikana.
Hienoja hetkiä radalla ja metsässä
Ampumaratoja on Ylöjärvellä myös muualla kuin Tappikankaalla. Ampujia palvelevat vuonna 1982 perustettu Hangasrata Karhella sekä vuonna 1965 perustettu Harhalan ampumarata Viljakkalassa. Lisäksi puolustusvoimilla on vuonna 1978 perustettu ampumarata Lakialassa.
Eero Tyrkkö on oikea mies kertomaan, mikä ammunnassa oikein viehättää.
– Talven jälkeen aina haluaa tarttua aseeseen ja mennä ampumaan. Ammunnalla ampumaradalla ei ole kuitenkaan mitään tekemistä tappamisen kanssa. Ampuminen vaatii rauhoittumista, mielen hallintaa ja tarkkuutta, Tyrkkö kertoo.
Tyrkkö käy ampumassa noin kolme kertaa viikossa. Vuonna 2007 hän voitti haulikolla SM-hopeaa 50-vuotiaiden miesten sarjassa.
– Olen edelleenkin SM-kisoissa useimmiten kymmenen parhaan joukossa. Yksi virhe vähemmän ja sijoitus nousisi korkealle.
Ammuntaharrastuksen ohella Tyrkkö viihtyy metsällä. Metsästys on hänellä verissä.
– Metsästys on minulle toinen elämä ja on varmasti niin kauan kuin pystyn metsällä käymään. Eikä aina tarvitse saada saalista. On vain niin upeaa kulkea syksyn kuulassa kelissä, haukata kunnolla happea ja seurailla koiran touhuja.
