Onpas ollut kummallinen vuosi. Tai itse asiassa kummallisia vuosia on ollut jo useampia.
Ensin ihmeteltiin koronaa, ja kun tuo viheliäinen tauti on jäänyt hieman taka-alalle, on ihmetelty ja kauhisteltu Euroopassa käytävää sotaa. Eikä riitä, että sota on itsessään hirveä vaan se tuntuu tuovan meidän jokaisen elämään koko ajan lisää hankaluuksia. Uudet ikävät asiat rassaavat mieltä, vaikka niiden kanssa kuinka opettelisi elämään.
Vaikka me täällä Ylöjärvelläkin surkuttelemme inflaatiota, energiakriisiä ja hintojen nousua, voimme silti vielä olla ja elää vapaasti. Eihän elämää Suomessa voi edes verrata siihen, mitä ukrainalaiset juuri nyt kokevat kotimaassaan.
Silti jokainen yksilö täälläkin kokee joka hetki elämäntilanteensa itse. Ja jos tuntuu vaikealta ja raskaalta niin ei sitä tunnetta voi vähätellä – vaikka ei sodan keskellä eläisikään.
Vaikeiden aikojen ja tuntemusten keskellä ilo ja onni on etsittävä mahdollisimman läheltä, josta se myös useimmiten löytyy. Onneksi ovella on nyt se aika vuodesta, kun pieniä iloja löytää edestään aika helposti. Pieni onnellisuuden tunne voi syntyä vaikka joulukuusen valoista, palavista kynttilöistä, jouluruoista ja -lauluista.
Kaikista paras tunnelma syntyy kuitenkin läheisyydestä. Niiden omaa sydäntä lähinnä olevien ihmisten läheisyydestä. Heidän kanssaan joulusta tulee jälleen vuoden paras juhla, jolloin murheet voi hetkeksi unohtaa. Se on joulun taikaa.
Teksti on Ylöjärven Uutisten Jouluviestin pääkirjoitus
