Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys kunnosti koneellisesti Siivikkalan puistoalueella Myllypuron uomaa pienten taimenten elinpaikaksi.
Myllypuroa kunnostettiin vajaan puolen kilometrin matkalla Kaukolantien kupeessa. Aiemmin uomaan oli tehty kolme kynnystä. Nyt niitä madallettiin helpottamaan kalojen kulkua.
– Siivikkalan puistoalue oli hyvin virtaava kovapohjainen virta-alue ja siinä oli pohja hiekkaa ja pientä soraa. Siinä ei ollut taimenilla suojapaikkoja, mutta vesisyvyys ja virtaolosuhteet olivat hyvät, kertoo Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen limnologi Heikki Holsti. Hän kertoo, että puistoalueen uomassa ovat viihtyneet isommat, 2–3-vuotiaat, taimenet.
Hankevastaava Sami Ojalan mukaan kunnostusalueen yläosaan oli valunut mursketta, joka ei kuulu luontoon. Se kerättiin pois ja korvattiin eri kokoisilla luonnonkivillä. Holsti kertoo, että yhteistyökumppanit Rudus Oy ja Tampereen Autokuljetus toimittivat paikalle kolme kasettikuormallista eli noin 150 tonnia kivimateriaalia.
Kunnostuksessa tarvittiin kaivureiden apua siirtämään painavia luonnonkiviä.
– Puistoalueella ja nurmialueella kunnostus pitää toteuttaa alkutalvesta, kun maa on jäässä, Holsti toteaa.
Tämä siksi, että koneiden aiheuttamat vauriot maapohjalle olisivat mahdollisimman vähäiset.
Vesi yhdestä kohdasta
– Ennen kunnostusta vesi meni koko uoman leveydeltä yli. Nyt yritimme kohdistaa vettä tällä vedenkorkeudella niin, että se tulisi yhdestä paikasta, jolloin vesimäärä riittää siihen, että kalat pääsevät helposti ylös, Ojala kertoo.
Kynnyksen alapuolta on myös nostettu niin, että vesi kulkee siitäkin yhdestä kohdasta. Samalla vedenkorkeus altaassa nousee ja kynnys madaltuu.
Uomaa monimuotoistettiin tekemällä siihen myös vedenalaisia saarekkeita. Virtausnopeuden parantaminen puolestaan estää uoman jäätymistä talvella.
– Koko ajan olemme katsoneet mihin vesi ohjautuu ja sen mukaan tehneet eroosiosuojaa penkkaan, Ojala toteaa.
Paikat, joissa on isompia kiviä ja kuohua toimivat hyvinä suojapaikkoina poikaskoon taimenille. Petokalat, esimerkiksi ahvenet, eivät viihdy näissä paikoissa.
Järjestelmällisesti eteenpäin
Vesiensuojeluyhdistys sai tukea ja luvat kunnostukseen Ylöjärven kaupungilta ja rahoitusta Pohjois-Savon Ely-keskukselta kalatalousviranomaiselta. Myös Näsijärven lohikalayhdistys on ollut mukana rahoittamassa hanketta.
Aiemmin tänä vuonna useammalta koealueelta tehty sähkökoekalastus osoitti, että taimenet ovat lisääntyneet luonnollisesti Myllypurossa. Sähkökoekalastuksissa löydettiin 77 nollikasta.
Holstin mukaan kaikki toimet ovat edenneet järjestelmällisesti Myllypuron, ”Pirkanmaan Longinojan”, ennallistamiseksi taimenille suotuisaksi lisääntymispaikaksi. Jokea on kunnostettu vuodesta 2014 lähtien Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistyksen toimesta monien yhteistyökumppaneiden ja paikallisen talkooväen kanssa.
