Ylöjärveläismuusikko Jykä Sirainen toteuttaa unelmaansa Amerikassa – Tekee kantria alan huippunimien kanssa

Horsepowerin basistina tunnettu Jykä Sirainen tekee nousua USA:n kantrilistoilla ytimekkäällä taitelijanimellä JYKÄ.
Takamaalainen Jykä Sirainen tekee kantriuraa USA:ssa. (Kuva Sanna Hillberg)

Kun Sirainen palasi maaliskuussa Nashvillestä, hän oli aikaeron ja kovan työrupeaman uuvuttama, mutta onnellinen.

Kantrisingle Crack a Cold One oli kivunnut heti julkaisunsa jälkeen maaliskuussa musiikkialan ammattilaisten Play MPE -kantrilistan striimatuimpien kappaleiden sijalle 15 Sheryl Crown ja Cody Johnsonin vanaveteen.

Ensimmäisen viikon jälkeen se nousi Music Row -listalla suoraan sijalle 141, jota voidaan pitää täysin tuntemattomalle artistille todella kovana suorituksena.

Tällä hetkellä biisi soi yli 40 amerikkalaisella radioasemalla.

Levyn tekeminen Nashvillessä, kantrin kehdossa, yhdessä muusikko-sanoittaja-tuottajien Dale Oliverin ja Dan Couchin kanssa on Siraiselle unelmien täyttymys – joskaan ei halpa sellainen. Mies kertoo iskeneensä kaikki rahansa intohimoonsa ja se on tuottanut tulosta, mutta myös suomalaista perisyntiä – kateutta.

– Jonkin verran ollut kateellisia ihmisiä lähipiirissä ja vähän kauempanakin. Mä oon sanonut kaikille saman asian, että kerro mulle, mistä sä oot kateellinen. Olen tehnyt kaksikymmentä vuotta ihan järjettömän määrän töitä tähän, enkä ole vielä edes saavuttanut mitään.

Sirainen on innoissaan yhteistyöstä Oliverin ja Couchin kanssa. Kirjoitettuna on kymmeniä kantribiisejä itselle ja myös muille artisteille. USA:ssa biisien yhteiskirjottaminen on tyypillistä, Suomessa ei niinkään.

Oliver löytyy sellaisten kantritähtien taustalta kuten Shania Twain ja Carrie Underwood. Couch on puolestaan säveltänyt ja sanoittanut Cody Johnsonin ja Kip Mooren biisejä.

Seuraavat sinkut, Talking to Jesus through a Bottle of Jack ja Somewhere in Tennessee, odottavat julkaisuaan. Ne, kuten Siraisen muutkin biisit, kertovat tarinoita hänen omasta elämästään. Talking to Jesus through a Bottle of Jack on omistettu hänen edesmenneelle ystävälleen.

Lue myös: Jykä Siraisen sydän sykkii countrya – Horsepowerista tuttu basisti teki oman sinkun

Radiokiertueelle Amerikkaan

Toukokuussa Sirainen lähtee USA:ssa ensimmäiselle radiokiertueelle. Kolmen viikon aikana hän ehtii poiketa seitsemässä osavaltiossa: Tennesseessä, Alabamassa, Georgiassa, Wisconsinissa, Illinoisissa, Iowassa ja Missourissa. (Kuva: Sanna Hillberg)

Promootiotoimisto Nashvillessä on huolehtinut siitä, että uusi sinkku on saanut lisääntyvässä määrin soittokertoja radioasemilla.

Amerikan valloitus jatkuu toukokuussa, jolloin Siraisella on edessään kolmen viikon kiertue täkäläisillä radioasemilla. Samalla matkalla hän äänittää dueton laulunopettajansa, Battle Beastin solisti Noora Louhimon kanssa.

– Lähden ajamaan autolla Jenkkilää ristiin rastiin. Käyn kahdesta neljään haastattelua päivässä ja soitan riippuen vähän asemasta, yhden tai kaksi biisiä yksin akustisen kitaran kanssa livenä. Sitten autoon ja sitten taas seuraavaan paikkaan. Veikkaan, että kolmen viikon jälkeen siinä saattaa olla kohtuu hapoilla, Sirainen pohtii.

– Aion ehdottomasti kertoa suoraan, että Suomi ei ole kantrimuusikolle todellakaan helpoin kasvualusta. Täällä on 168 000 järveä, 5 500 metallibändiä ja eikä kantrimusaa ollenkaan. Kun noista lähtökohdista lähtee rakentamaan uraa, niin kyllähän se on ihan silkkaa taloudellista itsemurhaa, jos täällä sillä koittaa tehdä elantonsa.

”Käsittämätön kemia”

Alun perin Sirainen meni Nashvilleen opiskelemaan biisien kirjoittamista täysin intohimonsa viemänä.

– Istuin siellä baareissa ja tuuppasin itseäni väkisin biisien kirjoittajailtoihin ja keskustelin ihmisten kanssa. Kun tulin kotiin, aloin säveltää omia biisejä studiossa ja totesin, että pitää vielä tehdä jotain ja taas buukkasin uuden reissun. Kävin siellä pahimpana vuonna vissiin kuusi, seitsemän kertaa.

Eräällä reissullaan Sirainen tutustui pitkän linjan kitaristiin ja kantrivaikuttajaan Dale Oliveriin, joka kiinnostui ylöjärveläisen siihenastisesta tuotannosta. Miehet alkoivat tehdä biisejä yhdessä ja ystävystyivät. Viimeisimmällä reissullaan Sirainen jopa asui Oliverin luona.

– Meillä on joku käsittämätön kemia. Aina tapahtuu ihmeellisiä asioita, kun menen sinne. Parhaana viikkona ollaan kirjoitettu seitsemän uutta biisiä.

Hauska yhteensattuma on, että Oliver soitti aikanaan bändissä nimeltä Blackhawk, joka on Siraisen äidin suosikkibändejä.

Vaikka uusin Crack a Cold One viittaa nimensä perusteella juomalauluun, se ei ole sitä. Se on itse asiassa kirjoitettu Siraisen vaimolle.

– Siinä kerrotaan tavallaan myöskin siitä, että joka kerta kun ajan Takamaalla soratietä kotiin, niin tulee aina semmoinen hyvä, lämmin fiilis ja tietää, että menee paikkaan, mikä on koti.

Trikoohevistä kantriin

Jykä Siraisen olkapäätä koristaa tatuointi Merle Haggardista, jonka Working Man Bluesia hän kuunteli alakouluikäisenä äitinsä kanssa olohuoneen nahkasohvalla Viialassa. Tuolloin Sirainen myös innostui kitaran soitosta. (Kuva: Sanna Hillberg)

Aiemmin nuorityöntekijänäkin työskennelleellä Siraisella on myös suunnitelma, miten hän voisi auttaa musiikinteosta kiinnostuneita nuoria. Kotiin on rakenteilla studio, jossa nuoret voisivat tulevaisuudessa käydä äänittämässä ja kirjoittamassa biisejä.

– Niistä olosuhteista, mistä mä tuun, aika moni olisi varmaan lopettanut soittamisen kesken.

Soittotreenit veivät lopulta voiton yleisurheilusta ja jalkapallosta nuoren Siraisen elämässä.

– Voisin olla jopa entinen jalkapalloilija. Olin ihan lupaava siinä hommassa, Sirainen muistelee harrastuksiaan nuoruuden Viialassa.

– Eka bändini oli Loud Crowd, trikooheviä permanentissa. Pukeuduin pääsääntöisesti seepraan ja leopardiin, hän tunnustaa ja kertoo, että bändi oli vuonna 1988 lämmittelemässä hard rock-legendoja Dioa ja Halloweenia Giants of Rockissa Ahvenistolla Hämeenlinnassa.

Loud Crowdista Sirainen siirtyi Horsepoweriin, joka on 1980-luvun puolivälistä kiertänyt Suomea keikoilla. Keikkabussissa hän kuunteli kantria bändikavereiltaan salaa. Nyt 53-vuotiaana Siraisen ei tarvitse peitellä intohimoaan, vaan hän voi hyvillä mielin jatkaa kantrimaailman valloitusta.

Lue: Transworld Identityn sinkku ulkona – ”Lacu” Lahtinen syö pahvilaatikon, ellei miljoonan kuunteluraja mene vuoden sisällä rikki