Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliitto (SUH) varoittaa petollisista kevätjäistä. Jään heikot kohdat saattavat olla vaikeasti havaittavissa.
SUH korostaa tiedotteessaan jäällä liikkumisen vaativan nyt erityistä tarkkaavaisuutta, sillä jään kantavuuden arviointi on hankalaa.
Yleisesti luullaan, että jään pinta on yhtä paksu kaikkialta, vaikka se ei sitä ole. Kaikissa jääkansissa on heikkoja kohtia, joita saattaa olla vaikea havaita.
– Keväällä auringon säteilyn lisääntyessä jäät alkavat haurastua ja sulaa. Auringon säteet läpäisevät puhtaat jääkiteet, mutta imeytyvät jäässä olevaan suolaan tai erilaisiin epäpuhtauksiin jääkiteiden välissä. Jää puikkoontuu ja haurastuu. Tästä syystä kevätjää ei ole läheskään yhtä kestävää kuin syksyinen jää. Lopulta kevät voittaa ja vesistöt vapautuvat jäistä, sanoo Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio.
– Eteläisessä Suomessa tämä vaihe alkaa lähiviikkojen aikana, mutta pohjoisessa talvi jatkuu vielä hyvinkin pari kolme kuukautta, jatkaa Vainio.
Kevätjään kantavuus voi heiketä todella nopeasti. Päältä päin ei aina näe, onko jää haurastunutta vai ei. Vielä aamulla kulkijan kestänyt jää voi jo puolen päivän aikaan olla hengenvaarallisen heikkoa. Ilman turvavarusteita kevätjäille ei kannata lähteä.
Jäälle lähtiessä tulee varustautua turvavälinein ja niitä on opeteltava käyttämään. Vähimmäisvarustukseen kuuluvat kaulalla käyttövalmiina roikkuvat jäänaskalit siltä varalta, jos jää pettää.
Jäälle ei tule lähteä yksin ja mukaan tulisi mielellään myös ottaa kättä pidempää jään kantavuuden koettelemiseen sekä vesitiiviiksi pakattuun reppuun vaihtovaatteet ja kännykkä. Lisäksi kuivapuku tuo lisäturvaa usein jäällä liikkuvalle.
Suurin osa hukkuneista miehiä
SUH:n ennakkotilastojen mukaan Suomessa hukkuu vuosittain keskimäärin 18 ihmistä jäihin vajoamisen seurauksena. Heistä 87 prosenttia on miehiä.
Useimmat hukkumiset tapahtuvat sisävesistöissä, ja kolmasosa tapauksista sijoittuu Itä-Suomeen. Kolmasosa hukkumisista liittyy moottoriajoneuvolla ajamiseen jäällä.
SUH:n median välityksellä keräämien ennakkotietojen mukaan Suomessa on tammi-helmikuussa hukkunut 4 ihmistä, kaikki jäihin vajoamisen seurauksena.
SUH painottaa, että turvallisen jäällä liikkumisen edellytys on, että tuntee jään ja jäällä kulkemiseen liittyvät riskit sekä varustautuu oikein. Jäälle tulee aina lähteä ajatuksella, että jää voi tutuissakin paikoissa pettää.
Jäällä liikkujan muistilista:
- Kaveri on paras turvavaruste, liikuit sitten tutulla lähijäällä tai vieraalla alueella. Toinen voi hälyttää apua, vaikkei osaisi hätätilanteessa pelastaa. Ennen jäille lähtöä kannattaa myös kertoa lähimmäisille, mihin on menossa, jotta sinua tarvittaessa osataan kaivata.
- Selvitä ennalta jäätilannetta. Vesistöt jäätyvät ja sulavat Suomessa eri tahtiin.
- Jään kantokyvystä kertoo virheetön teräsjää. Teräsjää on lujaa yhtenäistä jäätä, joka syntyy suoraan vedestä. Sitä pitäisi olla vähintään 10 senttimetriä yksin kulkevan aikuisen alla. Moottorikelkka ja mönkijä vaativat vähintään 15 senttimetrin paksuisen teräsjään, ja autoilla tulisi liikkua ainoastaan merkityillä jääteillä.
- Varustaudu vajoamisen varalle. Jäänaskalit kuuluvat jäällä kaulalle roikkumaan. Metallipäisellä jääsauvalla voit kulkiessa kokeilla jään kestävyyttä ja pillillä hälyttää apua. Pakkaa vaihtovaatetta vesitiiviisti reppuun ja pidä kännykkä ulottuvilla. Repun sivutaskuun kiinnitetyllä heittoliinalla tai köydellä voi tarvittaessa auttaa toista. Kuivapuku on usein jäällä liikkuvalle hyvä hankinta.
- Tiedosta vaaranpaikat. Jää voi olla ympäristöään heikompaa virtaavan veden alueilla, kuten joissa, järvien kapeikoissa ja karikkojen päällä. Myös viemäreiden laskualueet, siltojen sekä laitureiden kupeet ja esimerkiksi kaislikot ovat riskipaikkoja.
