Eilen tärkeä asia voi tänään tuntua mitättömältä – Muutama vuosi sitten jouduin itse kokemaan asioiden tärkeysjärjestyksen muuttumisen

Monelle meistä ihmisistä on tärkeää pitää yllä tiettyjä ulkoisia seikkoja. Niin asuinympäristömme kuin meidän itsemme tulee sopia tietynlaiseen ajatusmalliin. Pohdimme mitä muut meistä ajattelevat. Saatamme vaikkapa suunnitella kampaajan kanssa hiusten leikkausmallia ja väriä ja niiden sopimista itsellemme. Myös elämisen ulkoiset seikat halutaan pitää sopivalla tasolla: asunto, auto, seuraelämä ja harrastukset.

Asioiden tärkeysjärjestys muuttuu salamannopeasti, kun jotakin meistä riippumatonta tapahtuu. Luonnonkatastrofit ovat tehokkaita koko kansan tärkeysjärjestyksen muuttajia, samoin sodat ja pandemiat. Näitä kaikkia on saatu maailmassa muutaman viime vuoden aikana runsaasti kokea, meillä toistaiseksi vain pandemia.

Kuluvan syksyn sateita ja myrskytuulia ei vielä pidettäne luonnonkatastrofeina. Vaikka meillä ei sotaa olekaan koettu omalla alueellamme lähes 80 vuoteen, se on Ukrainassa pelottavan lähellä. Lisäksi uusi voimakas kriisi on puhjennut Israelin ja Hamasin välillä. Uutiskuvissa meille näytetään, kuinka väki pakenee. He vaeltavat jonnekin, pois kotoa. Mukaan ei ole voitu ottaa kuin aivan tärkeimmät tavarat. Meilläkin elää vielä henkilöitä, jotka ovat joutuneet lähtemään lapsena evakkoon tuntemattomaan tulevaisuuteen. He tuntenevat uutiskuvien pakolaisten tuskan elävästi.

Nuo alussa mainitsemani elämän ulkoiset seikat tuntuvat todella vähäpätöisilta, jos kaikki mukaan saatu omaisuus mahtuu reppuun, seuraavasta ateriasta tai yöpymispaikasta ei ole tietoa ja pitää vielä pelätä joka hetki tulevansa ammutuksi. Siinä ei varmaan tule ensimmäisenä mieleen, onko kampaus kunnossa tai sopivatko asusteet toisiinsa.

Koronapandemia sai useimmat vähentämään kaikenlaista ihmisten parissa liikkumista. Äkkiä etelänmatkat eivät tuntuneetkaan välttämättömiltä. Ravintolat joutuivat muuttamaan radikaalisti toimintatapojaan tai jopa sulkemaan ovensa kokonaan. Kotoilusta tuli suosittua. Nyt kaikenlainen kokoontuminen on taas kivunnut tärkeyslistalla. Lennetään ja käydään tapahtumissa ja ravintoloissa. Mutta kasvomaskeja, käsidesiä ja kertakäyttökäsineitä käytetään jonkin verran edelleen. Sen korona opetti.

Yksilökohtaisesti ajatellen tärkeysjärjestyksen muutoksen saavat aikaan syntymät, kuolemat ja sairastumiset. Uuden ihmisen syntymään ehtii valmistautua, samoin usein kuolemaan, mutta sairastuminen tulee monasti yllättäen.

Muutama vuosi sitten jouduin itse kokemaan asioiden tärkeysjärjestyksen muuttumisen, kun sain positiivisen syöpädiagnoosin. Se on aika pysähdyttävä hetki, kun lääkäri sanoo, että sinulla on syöpä. Hyvinkin puoli vuotta meni, ennen kuin saatoin huokaista, että ohi on, toistaiseksi. Sen puolen vuoden aikana moni asia menetti ihan kokonaan merkityksensä ja aloin tajuta, että elämän kestolla on oikeasti takaraja, eikä se välttämättä ole edes kaukana. Minua ei isommin haitannut, vaikka välillä tukkaa ei ollut ja sytostaattihoidot saivat olon aika ohkaiseksi. Ajattelin vain, että parin kuukauden päästä olo on taas ehkä normaali.

Nyt saan sitten jännittää aina käydessäni määräaikaiskontrolleissa, että onko tauti uusinut. Tosin siihen on oppinut suhtautumaan, tulee mikä on tullakseen.

ARMI SAARELA