Lasten kotihoidontuen kuntalisän tarjoamia mahdollisuuksia ei ehkä ole ymmärretty oikein

13.10.2023 07:05

Kotihoidontuen kuntalisä eli niin sanottu Ylöjärvi-lisä sai valtuustossa negatiivisen vastaanoton, kun kasvatus- ja opetuslautakunnan vastaus keskustan valtuustoaloitteeseen aiheesta palautettiin valmisteluun.

On kummallista, että asia nähdään vielä 2020-luvulla tasa-arvokysymyksenä vaikka perhevapaauudistuksetkin tukevat vanhempia jakamaan lastenhoidon. Valtaosa valtuutetuista ei halunnut nähdä aloitteen todellista lähtökulmaa eli tilapäistä helpotusta päivähoidon resurssipulaan.

Olen tyrmistynyt, miten vahvasti ihmiset uskovat Valtion taloudellisen (VATT) tutkimuskeskuksen raportin kertovan totuutta siitä, että kotihoidontuki syrjäyttää. Kyseessä on rekisteritutkimus vuosilta 1988–2019. Tutkimuksessa on selvitelty kotihoidontuen pitkäaikaisvaikutuksia, jolloin tutkimusaineisto rajoittuu enimmäkseen pienituloisiin. Tutkimuksessa ei ole ennalta suunnitteltua vertailuhaaraa, joka ottaisi huomioon mahdolliset erot, jotka voivat vaikuttaa tuloksiin (esimerkiksi vanhempien tulo- ja koulutustaso, alueellinen työttömyysaste ja niin edelleen). Näin ollen väittämä, että kotihoidontuki olisi syy huonompiin oppimistuloksiin ei ole pätevä.

Lisäksi tutkimukseen ei oltu saatu neuvolatuloksia koko valtakunnan alueelta – vain osasta kunnista. Tämä heikentää tutkimuksen luotettavuutta. Tutkimus on myös täysin väärä referenssi, jos aikeissa olisi ottaa käyttöön lyhytaikainen kokeilu kuntalisästä.

Tässä esimerkki, miten aloitteessa ehdotettu tukimalli voisi käytännössä toimia:

Kantaylöjärveläisen perheen vanhempainvapaat on pidetty ja kelatuet ovat siltä osin päättyneet. Vanhemmat kysyvät paikkaa lähipäiväkodista, mutta kuulevat, että päiväkotiin on kuukausien jono. Vaihtoehtona olisi päivähoitopaikka Kurussa tai Viljakkalassa. Mahdollisuus olisi saada myös palveluseteli, jolla voisi ostaa palvelun esimerkiksi Tampereen puolelta. Kunnalle tämä maksaa noin 1 300 euroa kuukaudessa. Perheen vanhempien työpaikat ovat Ylöjärvellä, eivätkä he siksi halua lähteä viemään pientä lastaan kauemmas hoitoon. Mitä tapahtuisi, jos toinen vanhempi jäisi kotiin siksi aikaa, kunnes paikka lähipäiväkodista vapautuu? Perhe laskee kuukausibudjettinsa ja huomaa, että kelan maksama kotihoidontuki alle 3-vuotiaasta on niin pieni, ettei perhe pärjää. Tässä kohdassa muutaman sadan euron kuntalisä tarjoaisi kenties ratkaisun perheelle.

Kasvatus- ja opetuslautakunnan ehdottamalla käyttäjäselvityksellä voitaisiin selvittää, kuinka moni perhe hoitaisi pientä lastaan kotona hieman pidempään, jos kunta tukisi tätä. Jos kasvatus- ja opetuslautakunnassa tämä asia halutaan vielä nähdä toisin kuin valtuustossa, on vielä mahdollista, että aloitteessa esitetty käyttäjäselvitys tehtäisiin.

Leena Risku
varavaltuutettu, kasvatus- ja opetuslautakunnan jäsen (kesk.)