Vallitseva maailmantilanne ja Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan ovat saaneet myös ylöjärveläiset pohtimaan suojautumista. Kysymyksiimme vastasivat Pirhan turvallisuusasiantuntija Arto Kärki sekä Pirkanmaan pelastuslaitoksen valmiuspäällikkö Jarkko Fadjukov.
Onko Ylöjärvellä yleisiä väestönsuojia ja missä ne sijaitsevat?
Ylöjärvellä ei ole sellaista yleistä väestönsuojaa, joka olisi jo rakennusvaiheessa suunniteltu pelkästään tähän tarkoitukseen. Pirkanmaan ainoa yleinen väestönsuoja, Liisankallion suoja, sijaitsee Tampereella Kalevan kirkon läheisyydessä.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen valvontarekisterin mukaan Ylöjärvellä on noin 270 väestönsuojaa, joissa on laskennallinen suojapaikka noin 16 000 henkilölle.
Väestönsuojia on isommissa rakennuksissa: kouluissa, kerros- ja rivitaloissa sekä kauppa-, teollisuus-, hallinto-, toimisto- ja teollisuusrakennuksissa eli ne sijaitsevat alueilla, joissa on eniten väestöä.
Kärki toteaa, että väestönsuojiin suojaudutaan ensisijaisesti asevaikutuksilta.
– Tällä hetkellä asevaikutuksia ei kohdistu Suomeen, hän rauhoittelee.
Kärjen mukaan viranomaiset kartoittavat parhaillaan tietoja suojiksi sopivista paikoista.
– Tällä hetkellä tehdään päivityksiä. Suojapaikkamäärä voi jopa kasvaa, kun verrataan mitkä rakennukset ovat valmistuneet ja mitkä listoilla olevat rakennukset on purettu.
Tarvittaessa väestönsuojat merkitään myös rakennusten ulko-oviin niin, että niihin on helppo löytää. Jos tulee suojautumistarve, kannattaa pyrkiä lähimpään suojaan.
– Sinne voivat mennä myös muut kuin juuri sen talon asukkaat tai siellä työskentelevät.
Väestönsuojia ei ole haja-asutusalueilla, sillä asevaikutukset eivät tyypillisesti kohdistu niihin.
– On hyvä muistaa, kun yleisesti ajatellaan sisälle suojautumista savu- tai kaasuvaaran takia, niin oma asunto on paras suojautumispaikka. Silloin asunto tai taloyhtiö tiivistetään niin, että savu tai kemikaali ei pääse sinne.
Kärjen mukaan Pirkanmaa on niin kaukana mahdollisista säteilykohteista, että normaaliaikana sisälle suojautuminen riittää säteilyvaaran kohdatessa.
Mikä tila käy väestönsuojasta ja millaiset vaatimukset niille on?
Sota-aikana käyttöön voidaan ottaa myös tilapäissuojia, kun tarvitaan rakenteellista suojaa. Tällöin suojautua voi esimerkiksi betonista rakennettuun kellariin. Esimerkiksi vahvaseinäiset kellari- ja varastotilat vanhoissa kerrostaloissa ja perinteiset perunakellarit käyvät tilapäissuojasta.
Kärki kertoo, että tilanteen vaatiessa viranomaiset voivat myös antaa kehotuksen tilapäissuojien rakentamisesta. Viranomaiset ovat laatineet ohjeet tilapäissuojien kunnostamiseen, jotta ne voidaan ottaa käyttöön.
Kuka vastaa siitä, että taloyhtiöiden väestönsuojat ovat kunnossa?
Kiinteistön omistaja yhdessä sen haltijan kanssa on vastuussa siitä, että taloyhtiön tai työpaikan suojaa ylläpidetään ja huolehditaan siitä, ettei normaaliajan käytöllä heikennetä sen kuntoa. Suojan hoitaja voi olla huoltoliike, taloyhtiön turvallisuusvastaava, hallituksen jäsen tai asukas, joka on nimetty väestönsuojahoitajaksi. He toteuttavat suojatarkastuksia ja vuosihuoltotoimenpiteitä.
Omistajan vastuulla on tehdä väestönsuojalle määräaikaistarkastus kymmenen vuoden välein, jolloin myös sen tiiveys testataan.
Millainen hälytys annetaan, kun pitää mennä väestönsuojaan?
Väestöhälyttimen minuutin yhtämittainen varoitusääni kertoo suojautumistarpeesta. Se soitetaan kerran. Minuutin mittainen hälytysääni annetaan myös, kun suojautumistarve päättyy. Kerran kuukaudessa tehtävä koesoitto on seitsemän sekunnin mittainen.
Pirkanmaalla hälytysääni kuuluu 1. ja 2. -luokan riskialueilla eli väkirikkaimmilla alueilla. Kaikille alueille jaetaan vaaratiedotteet tiedotusvälineissä ja 112 Suomi -sovelluksella.
Juttu on julkaistu aiemmin 4.5.2022 ja siihen on päivitetty ajantasaiset tiedot.
