Leskenlehti kuten monet muutkin matalat kevätkasvit koettavat kukkia mahdollisimman nopeasti heti lumien sulettua. Mitä pidemmälle kevät etenee, maasta nousee entistä korkeampia kasveja, jotka peittävät varjollaan matalat kasvit.
Leskenlehti on varmasti monelle tuttu kasvi, sillä sitä esiintyy koko maassa. Tosin Kemi-Kajaani-linjan pohjoispuolella esiintyminen harventuu.
Nämä ensimmäiset kevätkasvit kasvavat usein laajoina kasvustoina ja näin ollen niillä on tärkeä tehtävä maaeroosion estäjänä. Vaikka leskenlehti viihtyy varsin karullakin maaperällä, ovat sen suosiossa kosteat, kalkkipitoiset ja saviset maat. Toisinaan niin leskenlehti kuin monet muutkin kevätkasvit joutuvat vaikeuksiin takatalven vuoksi.
Monet kevätkasvit kasvavat tiheinä kasvustoina. Tiheissä mättäissä ”pienilmasto” saattaa olla monta astetta yläpuolella olevaa ilmaa lämpimämpää. Takatalven sattuessa kasveille tulee ongelmia pölytyksen kanssa, koska mehiläiset ja kärpäset suorittavat pölytyksen. Usein takatalven pakkaset ja lumi eivät tuhoa koko kasvia vaan osia kasvista. Kasvien silmuista syntyy uusia haaroja tuhoutuneiden tilalle.
Leskenlehden mykerövarret nousevat eteläisessä Suomessa jo huhtikuun alussa. Varren päässä olevat mykeröt houkuttelevat aikaisin liikkuvia hyönteisiä. Lopulta mykeröihin puhkeaa kaunis leskenlehden kukka. Leskenlehdelle kehittyy samantapaisia ”hapsupalloja” kukinnan jälkeen kuten voikukallekin. Näiden tuulessa lentävien pähkylähedelmien avulla leskenlehti leviää uusille kasvupaikoille.
Leskenlehden on otaksuttu kuuluvan Suomen alkuperäiseen lajistoon. Lajin alkuperäisiä kasvupaikkoja ovat olleet rannat, lähteiköt ja erilaiset kosteat lehdot ja korvet. Leskenlehti on ollut jo muinoin tärkeä hyötykasvi. Tosin nykyisin sen aineosia tutkittaessa kasvista on löydetty ihmiselle haitallisia aineosia, jotka aiheuttavat jopa syöpää. Usein tiettyjen luonnonkasvien käyttöä kannattaa rajoittaa muun muassa raskaana ollessa, eikä mitään kasvia tule käyttää ellei ole varma sen turvallisuudesta. Leskenlehden käyttöä on rajoitettu monissa Euroopan maissa. Toisissa maissa on kieletty kukinnon hyötykäyttö ja toisissa maissa lehtien käyttö.
Vaikka leskenlehden myrkyllisyydestä ollaan oltu montaa mieltä, kasvia käytetään yhä joissakin Euroopan maissa muun muassa karamelleissa. Monella vähemmän vaarilliseksi luokitetulla kasvilla on paljolti samoja ominaisuuksia kuin leskenlehdellä. Ratamoja on käytetty samoihin vaivoihin. Eri ratamolajeja on käytetty kuten leskenlehteäkin hyödyksi jo tuhansia vuosia. Virallisissa tutkimuksissa ratamoilla on muun muassa todettu niin antiseptinen kuin ihon uusiutumista edistävä vaikutus.
Leskenlehti kasvattaa uudet lehdet vasta kukkimisen jälkeen. Keskikesällä parhailla paikoilla saattaa olla laaja yhtenäinen leskenlehtien vihreä matto. Tiheässä kasvussa muut kasvit eivät pääse tunkemaan itseään leskenlehtien joukkoon. Koska leskenlehti kasvattaa jo kesällä uudet lehdet, sillä ei kulu seuraavana keväänä aikaa uusien lehtien kasvattamiseen.
Sen jälkeen kun leskenlehti on kukkinut, nousee lehtomaiseen metsään korkeampia kasveja kuten keväiset linnunherne ja kiurunkannus. On lukuisa joukko kevätkasveja, jotka kukkivat jo ennen kuin puut ovat saaneet kunnolla lehden. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä vähemmän löytyy yksivuotisia kasveja. Tunturiseuduilla kasvukausi on lyhyt ja lähes kaikki kasvit ovat monivuotisia. Pohjoisen kesä on epävakainen ja lyhyt, joten monien kasvien tulee varustautua jo syksyllä seuraavaan kevääseen. Epävakaa ja lyhyt kesä hankaloittaa kasvien kehittymistä siemenestä täysikasvuiseksi.
Leskenlehti, kuten monet muut kasvit ottavat riskin kukkiessaan varhain. Kukinta on ohi varsin nopeasti. Taistelu kasvupaikoista on kova ja matalien kasvien on ehdittävä kukkia ennen korkeampien ilmestymistä samalle kasvupaikalle. Toki kaikki varhaiset kasvit eivät kuki. Muun muassa peltokorte kasvattaa uutta versoa. Peltokorte kuuluu niihin lajeihin, joiden otaksutaan olleen maankamaralla jo ennen ainuttakaan kukkivaa kasvia.
