Pitkät hoitojonot, vaikeudet saada aikaa terveyskeskukseen ja terveydenhoitohenkilökunnan uupuminen työtaakkaansa ovat suomalaisen terveydenhuollon arkipäivää. Vuoden alussa toimintansa aloittaneet hyvinvointialueet ja niiden kautta saavutettu laajempi palveluiden rahoituspohja korjaavat tilannetta. On kuitenkin tärkeää miettiä terveydenhuollon tulevaisuutta pidemmällä tähtäimellä ja toisenlaisista lähtökohdista.
Entäpä jos muuttaisimme ajattelutapaamme terveydenhuollosta niin, että sitä pidettäisiinkin investointina, ei kuluna: kokonaisvaltaisena investointina terveyteen ja hyvinvointiin? Investointina, josta kaikki osalliset, yhtä lailla terveydenhuollon ammattilaiset, koulut ja oppilaitokset, yhteiskuntasuunnittelijat, poliittiset päättäjät, työnantajat sekä -tekijät, aina taloyhtiöiden hallituksiin kantaisivat oman vastuunsa.
Ensisijaisesti uusi ajattelutapa tarkoittaisi painopisteen siirtoa sairauksien hoidosta terveyden ylläpitoon. Sairaat pitää tietenkin jatkossakin hoitaa, mutta olennaista olisi mahdollisimman pitkälle estää sairauksien puhkeamista muun muassa terveellisemmillä elämäntavoilla, puhtaammalla elinympäristöllä, paremmalla ravinnolla.
Terveyden ylläpitoa voitaisiin myös vahvistaa säännöllisillä koko väestön terveystarkastuksilla. Terveystarkastuksilla useat oireettomat sairaudet voitaisiin havaita aikaisemmassa vaiheessa, jolloin niiden hoito on tehokkaampaa ja ennen kaikkea edullisempaa. Alkuvaiheessa terveystarkastukset lisäävät kustannuksia, mutta pidemmällä aikavälillä ne vähentävät ennen kaikkea sairaanhoidon kuluja sekä lisäävät kansalaisten hyvinvointia.
Erityisen suuri merkitys terveyden edistämiseen on muutoksilla työelämässä. Lain mukaan työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon on yhteistoimin ehkäistävä työhön liittyviä sairauksia ja tapaturmia, parannettava työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta, edistettävä työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa ja edistettävä työyhteisön toimintaa.
Nythän työterveyshuolto on työssä käyville ohituskanava, joka pitkälti on keskittynyt sairauksien hoitoon. Ei ole mitään järkeä, että työterveyslääkäri kirjoittaa ylikuormittuneelle työntekijälle kerta toisensa jälkeen sairauslomaa, mutta ei puutu ongelman aiheuttajaan, eli liialliseen työn kuormittavuuteen. Laastaroinnin sijaan on puututtava ongelmien syihin, kuten laissa edellytetään.
Terveellisen ja turvallisen työympäristön tulisi olla myös työnantajalle itsestäänselvyys ja kilpailuvaltti osaavien työntekijöiden houkuttelemiseksi. Yhtä lailla työntekijöiden tulisi kantaa omalta osaltaan vastuu työturvallisuudesta muun muassa käyttämällä tarpeellisia suojavarusteita sekä turvallisia työmenetelmiä. Työterveyslaitoksen mukaan vuonna 2015 työtapaturmien ja työperäisten sairauksien arvioidut kustannukset olivat 6 miljardia euroa, 2,9 prosenttia Suomen silloisesta bruttokansantuotteesta.
Saana Kuusipalo
lähihoitaja, eduskuntavaaliehdokas (sd.)
