Vihreät satsaavat koulutukseen – elinaikainen oppiminen on tärkeää

Pirkanmaan Vihreiden hallituksen puheenjohtaja Amu Urhonen odottaa, että eduskuntavaalien kärkiteemaksi nousee koulutukseen liittyvät kysymykset. Hän muistuttaa, että opetustoimi on uusimuotoisen kunnan ykköstehtävä. (Kuva: Matti Pulkkinen)
Pirkanmaan Vihreiden hallituksen puheenjohtaja Amu Urhonen odottaa, että eduskuntavaalien kärkiteemaksi nousee koulutukseen liittyvät kysymykset. Hän muistuttaa, että opetustoimi on uusimuotoisen kunnan ykköstehtävä. (Kuva: Matti Pulkkinen)

Pirkanmaan Vihreiden puheenjohtaja Amu Urhonen nostaa koulutuksen lähestyvien eduskuntavaalien kärkiteemaksi. Hän muistuttaa, että koulutus on ollut kautta aikojen kansakuntamme pärjäämisen kulmakivi. Piiripomo korostaakin, että opetustoimi on nykymuotoisten kuntien tärkein tehtävä. Oma lukio on kunnille niiden itsenäisyyden symboli.

Kun kansalaisaktivisti ja poliitikko Amu Urhosesta tuli viime syksynä Pirkanmaan Vihreiden hallituksen puheenjohtaja, hän tarttui välittömästi eduskuntavaalirumbaan. Hän kertoo, että ehdokaslistan kokoaminen ja vaalityön organisointi ovat sujuneet ilahduttavan suotuisien tähtien alla.

Konkaripoliitikko ja monipuolinen puoluetoimija Urhonen arvostaa pirkanmaalaisten vihreiden eduskuntavaalilistaa. 20 kandidaatin joukko on kattava leikkaus maakunnan väestöstä. Piiripomo pitää välttämättömänä, että eduskuntaan pyrkivät ovat eri puolilta vaalipiiriä.

Urhonen on vakuuttunut, että ehdokkaat herättävät suuren yleisön kiinnostuksen.

– Meillä on kaikki mahdollisuudet saada kaksi tai jopa kolme kansanedustaa.

Pitkäjänteinen työ kantaa hedelmää

Amu Urhonen herättelee, että vihreiden jo vuosikymmenien ajan esillä pitämät tavoitteet ja teemat koskettavat nyt isosti liki kaikkia poliittisia puolueita.

– Vihreät puhuivat esimerkiksi ilmastonmuutoksesta ja luontokadosta sekä energiasta jo silloin, kun ne eivät olleet yhtä akuutteja kysymyksiä kuin ne ovat 2020-luvun maailmassa. Naapuripuolueet ovat heränneet myöhemmin isojen kansainvälisten haasteiden pariin. Vihreät olivat edelläkävijöitä.

Urhonen huomauttaa, että viimeistään Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan on havahduttanut suomalaiset huolehtimaan energiaomavaraisuudesta.

– Näissä eduskuntavaaleissa onkin kyse siitä, onko Suomi maa, joka suojelee elämää ja ympäristöään. Äänestäjä valitsee, käännetäänkö yhteiskunnassamme kelkka kohti menneisyyttä vai tulevaisuutta, ja tehdäänkö tulevaisuudessa kaikki mahdollinen maapallomme pelastamiseksi.

Urhonen teroittaa, että koko maailma tarvitsee lisää ilmasto- ja ympäristötoimia.

Satsauksia koko koulutusjärjestelmään

Vammaisaktivismia tekemässä -nimisen hankkeen asiantuntijana työskentelevä Amu Urhonen on näköalapaikalla maamme koulutusmaailmaan.

Urhonen korostaa, että sote-uudistuksen yhteydessä kuntien tehtäväkenttä muuttui historiallisella tavalla.

– Nyt opetustoimi on kuntien tärkein ja merkityksellisin tehtävä.

Urhonen odottaa, että koulutus- ja opetusalan ongelmat, haasteet ja tarpeet ovat laajasti esillä eduskuntavaalien asialistoilla.

– Meidän on laitettava perusasiat kuntoon muun muassa peruskoulussa, toisen asteen opetuksessa sekä korkeakoulutasolla. Korkeatasoinen koulutusjärjestelmä takaa pärjäämisemme jatkossakin.

Urhonen perustelee koulutusjärjestelmän vahvistamista esimerkiksi koulutustason laskulla ja OECD:n jäsenmaiden yhteisen PISA-tutkimusohjelman Suomen tuloksien heikentymisellä.

Urhonen herättelee myös kuntia tositoimiin koulutusolojen kohentamiseksi. Kunnilla ja kuntayhtymillä on vastuu peruskoulutuksen ja toisen asteen koulutuksen järjestämisestä.

– Lukiot herättävät aina intohimoja, kun ne nostetaan tapetille. Kaiken kaikkiaan lukioasia on yleisesti mielenkiintoinen.

Vaikka syntyvyys on laskenut 15 viime vuoden ajan, maamme lukioiden määrä ei ole juurikaan vähentynyt.

– Lukiosta on tullut itsenäisen kunnan symboli samalla tavalla kuin vaakunasta.

– Monet syrjäalueiden lukiot etsivät elinvoimaa erikoistumisesta. Ne omistautuvat jonkin tietyn asian tai teeman ympärille. Monet lukiot terästävät imagoansa ja vetovoimaansa hankkimalla opetushallitukselta virallisen erikoistehtävän. Uskon, että nimenomaan pienten lukioiden painotukset yleistyvät.

Urhonen kantaa huolta pätevien opettajien riittävyydestä. Erityisesti eri aineiden opettajista on huutava pula.

– On turha puhua ja vaatia vaikkapa peruskoulun vahvistamista, jos meillä ei ole tarpeellista määrää päteviä opettajia.

Urhonen kannustaa poliittisia päättäjiä katsomaan tulevaisuuteen.

– Maailma ei ole neljän vuoden kuluttua samanlainen kuin se on tällä hetkellä. Monen opiskelijan valintoja ohjaavat tämän ajan ilmiöt, kuten Ukrainan sota. Aiheellinen pohdinta on se, mitä kieliä lapset opiskelevat. Kannustimena on oltava, mitä kieltä tai mitä kieliä lapsi tarvitsee, kun hän on aikuinen.

Urhonen vaatii, että yhteiskuntamme palaisi arvostamaan ja kannustamaan jäseniään elinaikaisen oppimisen pariin.

– Vallitsevaa koulutuspolitiikkaa piinaa lyhytjänteisyys.

Urhonen puhuu osaamisesta yksilön ja kansakunnan voimavarana.

– Koulutuksella on jo itsessään keskeinen arvo.

Urhosen mielestä yksilön halu kehittää jatkuvasti itseään on yhtiskunnallisesti tärkeä asia.

– Jo tällä perusteella yliopistojen vapaat sivuaineoikeudet olisi palautettava täydessä laajuudessaan takaisin. Opiskelijat pystyisivät hankkimaan monenlaista osaamista.

Sote- ja pelastustoimen uudistus kesken

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on toteutunut, ja hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa. Amu Urhonen sanoo, että historiallisesta muutoksesta taitetaan varmasti peistä eduskuntavaalien keskusteluissa ja väittelyissä.

Urhonen rauhoittelee ketään ottamasta uudistukseen lopullista kantaa, koska hyvinvointialueet ovat toimineet vasta kolmisen kuukautta.

– Kyseessä on mittava reformi, joka on vielä monelta osin keskeneräinen. Sote-uudistuksen tuloksia on odoteltava vielä vuosia.

Urhonen muistuttaa, että hyvinvointialueet kärsivät alkumetreillään resurssipulaa. Rahoitus on alimitoitettu.

– Tämä on hassua, koska uutukaisilla hyvinvointialueilla on valtion rahoitus. Hyvinvointialueiden talous on saatava vakaaksi.

Urhosen mielestä hyvinvointialueiden toiminnan vakautumista on seurattava tarkalla silmällä.

– Aluevaltuustotyöskentely on täysin uutta. Esimerkiksi Pirkanmaan hyvinvointialue rakentaa parhaillaan organisaatiotaan. Uudenlaiset valiokunnat hakevat muotoaan, Niistä osa on jo löytänyt paikkansa, ja osa pohtii vielä tehtäviään ja rooliaan.

Miten kunnat löytävät roolinsa?

Amu Urhonen on tehnyt monipuolisen uran kunnallispoliitikkona.

– Minusta on mielenkiintoista seurata, miten uudenlaisten kuntien arki alkaa sujua.

Urhonen ei luota suuruuden voimaan, vaan hän uskoo, että asukasmäärältään pienikin kunta voi menestyä.

– Kuntaliitoksien tekemiseen ei ole enää yhtä suuri paine kuin oli ennen sotea.

Urhonen sanoo, että maakuntalaiset äänestävät aluevaaleissa ehdokkaita, jotka pitävät oman kunnan puolia.

– Tutkimukset osoittavat, etteivät vihreiden kannattajat ole kovin kuntarajaorientoituneita. Tämä on meidän puolueellemme tunnusomaista.

MATTI PULKKINEN