Kotihäpeästä ei kannata kärsiä – Ylöjärveläinen ammattijärjestäjä Sarita Silventoinen auttaa kesyttämään kaaoksen

Sarita Silventoinen saattaa kaupassa käydessään ohimennen laittaa pari hyllyä järjestykseen. Hän on ammattijärjestäjä, joka auttaa kodin sekamelskan raivaamisessa silloin kun oma into tai voimat eivät riitä.
Koulutettu ammattijärjestäjä Sarita Silventoinen iloitsee siitä, että voi auttaa ihmisiä parantamaan elämänlaatuaan ja saamaan kotinsa toimiviksi. (Kuva: Sanna Hillberg)

Aiemmin kokkina työskennellyt, myös sisustussuunnittelijana toimiva Silventoinen innostui ammattijärjestäjän koulutuksesta luettuaan Anne te Velde-Luoman kirjan Kaaoksen kesyttäjä. Siivikkalassa asuvan Silventoisen toiminta-alue on pääasiassa Pirkanmaa, mutta hän pystyy auttamaan kodin järjestämiseen liittyvien haasteiden kanssa myös etäyhteyksien avulla.

– Monelle kodin epäjärjestys on tosi iso kynnys. Puhutaan kotihäpeästä. Toivottavasti se helpottaa meillä suomalaisilla, hän sanoo.

Monia nolottaa päästää vieraita kotiin, kun siellä on sotkuista.

– Se ehkä mielletään laiskuudeksi, kun koti ei ole kunnossa. Sitähän se ei ole. Epäjärjestys voi syntyä monista eri asioista: elämäntilanteet muuttuvat, voi tulla avioero, voi olla sairautta, kuolemantapauksia, muutto.

Kun tällaiset tunnepitoiset asiat valtaavat elämän, voimat eivät ehkä riitä kodin järjestyksen ylläpitämiseen. Jos tilanne pitkittyy, kaaos kotona kasvaa ja ahdistavien pinojen purkaminen ja täysinäisten kaappien perkaaminen voi tuntua ylivoimaiselta tehtävältä.

– Ihan ensimmäisenä kannattaa heittää romukoppaan itsekritiikki ja huonommuuden tunne ja pistää sisäiselle kriitikolle teippi suun eteen. Minusta se on jo voitto, että tajuaa, että nyt alan tekemään tälle asialle jotakin, Silventoinen sanoo.

Kodin järjestämisen voi aloittaa itse jostakin aivan pienestä tai ottaa yhteyttä ammattijärjestäjään, jonka kanssa voi alkaa suunnitella miten kaaosta lähdetään purkamaan.

Aloittaminen usein hankalaa

Kun asiakas ottaa Silventoiseen yhteyttä, aivan ensimmäisenä tehdään tilanteen alkukartoitus joko puhelimessa tai asiakkaan luona. Tämän jälkeen sovitaan milloin aloitetaan ja tehdään suunnitelma tavoitteista ja aikatauluista.

Järjestäminen aloitetaan usein kohteesta, joka tuo asiakkaalle eniten hyvää mieltä ja iloa.

– Jos lapsiperheen kodinhoitohuoneen tasot ovat ihan täynnä, eikä ole tilaa tehdä siellä mitään, niin voin kysyä, että auttaisiko arjessa eniten, jos aloitamme siitä.

Monessa kodissa lastenhuoneen kaapit saattavat näyttä tältä. (Kuva: Sarita Silventoinen)
Kyllä, lastenhuoneen kaapit voivat näyttää myös tältä, kun ylimääräiset tavarat on karsittu pois. (Kuva: Sarita Silventoinen)

Äkkiseltään voisi ajatella, että kodin tai varaston järjestäminen on helppoa ja käy käden käänteessä. Kun aletaan pohtia, että mitkä tavarat säästetään ja mitkä hävitetään, se voikin olla yllättävän raskasta.

– On tärkeää, että ei ahnehdi ja muistaa pitää kerrat tarpeeksi lyhyinä, esimerkiksi kolme tuntia on mielestäni hyvä. Siinä ei väsy eikä inspiraatio heti lopu.

Aloittaminen on usein se hankalin osuus, ja siinä ammattijärjestäjä onkin oivana tukena. Silventoinen sanoo, että järjestäjää ei tarvitse välttämättä palkata koko projektin ajaksi vaan joskus pari-kolmekin tuntia riittää. Hänen ei myöskään tarvitse aina olla paikalla, vaan myös puhelimessa voidaan keskustella projektin edetessä.

Järjestäminen räätälöidään aina jokaisen asiakkaan tarpeiden mukaan. Se voi ulottua vaatekaapin stailauksesta tai koko talon järjestämiseen.

– Aina mennään asiakkaan ehdoilla ja miten yhdessä sovitaan.

Kun kaikki tavarat ovat omilla paikoillaan, niiden etsimiseen ei menee turhaa aikaa. (Kuva: Sarita Silventoinen)

Luopumisen vaikeus

Silventoisen mukaan Suomessa on vain vähän amerikkalaisissa tv-sarjoissa nähtyä pakonomaista hamstraamista. Silti suomalaiskodeissa on keskimäärin 10 000 tavaraa. Niille kaikille olisi jo yleisen viihtyvyyden ja turvallisuuden vuoksi olla oma paikka.

Silventoinen toimii tavaraterapeuttina eli tukena asiakkaalle, kun tämä käy omaisuuttaan läpi. Hän antaa vinkkejä, mutta ei sano asiakkaalle mistä tämän tulisi luopua ja mitä säästää.

– Asiakas päättää aina itse. Tottakai kyseenalaistan ja vähän haastankin, että se olisi helpompaa.

Tyypillisesti vaikeinta on luopua tavaroista, joihin liittyy tunneside tai vahvat muistot. Tällaisia ovat esimerkiksi valokuvat sekä perinnöksi tai lahjaksi saadut tavarat. Silventoinen sanoo, että näistä voi säästää ne tärkeimmät. Läheiset ihmiset muistaa muutenkin kuin yksittäisen tavaran perusteella.

– Onko pakko varastoida lahjaksi saatu astiasto, jos se on pakattuna piiloon jonnekin, mistä sitä ei näe, eikä siitä saa minkäännäköistä hyötyä tai hyvää mieltä, Silventoinen pohtii.

Myös lisäsäilytystilan tai -neliöiden hankkiminen on kallista sellaisia tavaroita varten, joita ei oikeasti enää tarvitse.

Ylimääräisistä tavaroista luopuminen onkin parhaimmillaan puhdistava kokemus. Siitä tulee kotiin fyysistä, mutta myös henkistä tilaa. Silventoinen kertoo yllättyneensä siitä, miten kokonaisvaltainen kokemus kodin järjestäminen on.

– Kun koti on toimiva, jää aikaan kaikkeen muuhun, kun nyt meillä menee tolkuttomasti aikaa kaiken etsimiseen.

Esimerkiksi muutto uuteen kotiin on oiva tilaisuus tehdä inventaario. Uuden kodin saa toimivaksi, kun ei kanna sinne jo edellisestä muutosta avaamattomia laatikoita ja tavaroita, joita ei käytä.

Palveluseteli kodin järjestämiseen?

Elintaso nousi Suomessa nopeasti viime vuosituhannen loppupuolella, jolloin myös materian määrä ja sen luoma status nousi kotitalouksissa. 2020-luvulla kaikkea on paljon: tavaraa on helppo tilata verkon kautta suoraan kotiovelle ja markkinakoneisto ja tuotekehittelijät suoltavat jatkuvasti houkuttelevia uutuuksia. Myös digitaalista omaisuutta on paljon: tietokone pursuaa sähköposteja, tiedostoja ja kuvia.

Kun sotien jälkeen elettiin pula-aikaa ja säästettiin pahan päivän varalle, siihen ei tänä päivänä ole varsinaista tarvetta. Esimerkiksi käytettyä tavaraa ovat kirpputorit ja kierrätyskeskukset pullollaan.

Erotatko tässä kuvassa vaatehuoneen? (Kuva: Sarita Silventoinen)
Tältä vaatehuone näyttää, kun kaikki vaatteet ja tavarat ovat omilla paikoillaan ja turhat on raakattu pois. Vaatekaappiin voi tässä vaiheessa myös kävellä turvallisesti. (Kuva: Sarita Silventoinen)

Tolkuttoman tavarapaljouden vuoksi moni kärsii epäjärjestyksestä kotona. Silventoinen tähdentääkin ammattijärjestäjän työn tärkeyttä. Se ei ole pelkästään esteettistä tavaroiden siirtelyä, vaan tuo hyvinvointia arkeen ihmisille, jotka kärsivät kodin kaaoksesta.

Hän toivoo, että kunnat huomioisivat ammattijärjestäjien palvelut myöntäessään palveluseteleitä, sillä järjestämisellä pureudutaan epäjärjestyksen juurisyihin, jotka eivät häviä pelkällä siivoamisella. Juurisyihin tarttumalla helpotetaan esimerkiksi lapsiperheiden ja ikäihmisten kodin arkea ja siivottavuutta sekä asumisturvallisuutta.

Silventoinen saa työstään hyvän mielen. Järjestäjän työssä työn jäljen näkee heti.
– Asiakkaiden antama palaute siitä kuinka heidän elämänlaatunsa on parantunut hurjasti ja sisustuspuolella siitä kun he saavat toimivuutta kotiin. Siitä tulee hirveän hyvä fiilis.