Kodin miljoonalaatikot: Missä kaikki kärrykolikot ovat?

Kolumnin kirjoittaja on Ylöjärven Karhella hevostallia pyörittävä kirjailija.

Tiedättekö sen eteisen pöydällä olevan laatikon, jossa on vähän kaikkea tarpeellista? Sinne on tyhjennetty taskut, nostettu pöydältä pieniä esineitä ja tiputettu ohimennen kaikkea, mitä ”saattaa joskus tarvita”. Siellä on heijastimia, hyttysmyrkkyä, ruuvivääntimen kärkiä, yksi pariton sukka, tuubihuivi ja paljon avaimia, joista kukaan ei enää tiedä mihin ne käyvät.

Toinen vielä isompi sekatavaralaatikko jokaiselta löytynee keittiöstä. Keittiön miljoonalaatikossa on sisällä pienempiä laatikoita, joissa on mukalajiteltuna käytettyjä paristoja, ompelutarvikkeita, kyniä ja purkinavaajia. Samoja asioita toki seikkailee irrallaan myös näiden pikkulaatikoiden seassa, koska ihan aina ei ehdi niin tarkkaan katsoa osuuko tavara juuri oikeaan laatikkoon tai laatikkoon ylipäätään.
Keittiön miljoonalaatikosta löytyy myös hiuspinnejä, rikkinäisiä jääkaappimagneetteja, pelikortit, taululiituja ja toimimaton otsalamppu. Se, mitä sieltä ei löydy ikinä on sakset, vaikka ne on sinne ihan varmasti laitettu.

Miljoonalaatikoiden aatelia ovat autonvaihtolaatikot. (Tämä voi olla laatikon sijaan myös muovipussi.) Autonvaihtolaatikko syntyy niin, että olet menossa vaihtamaan ajoneuvoasi uuteen, ja hätäpäissäsi hetki ennen lähtöä tyhjennät sitä. Ensin nostellaan pois joogamatot, hevosten valjaat ja kaikki muut suurikokoiset varusteet. Sitten piilotetaan yhteen kassiin hinausköysi, akkulaturi ja käynnistyskaapelit, koska on sanottu autoliikkeen myyjälle, että tämä vaihdokki on ihan loistavassa kunnossa.

Tyhjät pullot ja tölkit yhteen pussiin, roskat toiseen, ja sitten päästään asiaan! Autonvaihtolaatikkoon laitetaan kaikki, mitä auton hanskalokerosta, ovitaskuista, keskikonsolista ja penkkien alta tämän jälkeen vielä löytyy. Ajatus on ilmeisesti se, että kun saat uuden autosi, levittelet sinne näitä kärrykolikoita, klemmareita, sulakkeita, hiusrenksuja, 20 sentin kolikoita, kyniä, huulirasvoja, erilaisia kanta-asiakaskortteja, naarmuisia aurinkolaseja ja 90-luvulta peräisin olevia CD-levyjä.

Otat laatikon tai pussin mukaan autokauppaan, ja siirrät tämän aarteen vanhasta autostasi uuteen. Sitten jossain vaiheessa katsahdat tätä kokoelmaa, ja otat tavaroiden joukosta parkkikiekon ja jääraapan. Loput tavarat viet eteisen kaappiin, koska niitä ei voi heittää pois. Voit tarvita Pandoran levyä vielä, jos seuraavassa autossasi on vaikka CD-soitin, kun tässä uudessa ei nyt ollutkaan.

Autonvaihtolaatikon voi laittaa joko edellisen vastaavan päälle, tai jos ne ovat tarpeeksi vajaita, yhdistää niiden sisällön yhdeksi tunkkaiseksi ja tahmeaksi kasaksi kaikkea, jota voit vielä joskus tarvita.

Sanokaa, etten ole ainoa?