Ylöjärven Keilailuliitto toivoo junioreita kokeilemaan rohkeasti taitolajia.
Ylöjärven Keilailuliitto valmistautuu juhlavuoteen, sillä sen perustamisesta tulee ensi syyskuussa kuluneeksi 40 vuotta. Liittoon kuuluu peräti yhdeksän jäsenseuraa, joille lähes ympärivuotinen kilpailutoiminta on elinehto.
– Seurat saavat tulonsa pääasiassa erikoiskilpailun ja paikallissarjan osanottomaksuista. Sponsorirahat ovat tässä lajissa melko vaatimattomia, mutta kilpailuihin niitäkin saadaan jonkin verran, Ylöjärven Keilailuliiton puheenjohtaja Rauno Hautamäki sanoo.
Tämän syksyn erikoiskilpailun marraskuisiin finaaleihin saatiin poikkeuksellisen suuri palkintopotti, 4 600 euroa, josta kaikki 16 finalistia saivat vähintään osanottomaksunsa takaisin voittajan kuitattua 1 400 euroa.
Erikoiskilpailu pyörähtää aina alkamaan uudelleen 6–7 viikon välein seurojen vuorotellessa järjestämisvastuussa. Kyseessä on henkilökohtainen kilpailu, jossa kukin heittää kuusi sarjaa, ja tasoitusjärjestelmä takaa mielenkiinnon alusta loppuun.
Tämän syksyn suuryllätyksestä vastasi Marko Kosonen, joka heitti alkukilpailussa maksimitasoituksella lähes 200 pinnan keskiarvolla ja eteni finaaleihin.
– Alta parikymppisenä tuli keilattua paljonkin, mutta sitten tuli pitkä tauko. Meni yllättävän hyvin hallin kengillä ja pallolla, mistä rohkaistuneena hankin omat kengät ja kaksi palloa, 46-vuotias Kosonen kertoo.
Hautamäen mukaan finaaleihin pääsee tyypillisesti noin puolet tasoituksella heittäviä ja loput tasoituksettomia. Rajaton uusintamahdollisuus antaa tilaisuuksia yllättäjille, mutta kilpailu kiinnostaa maajoukkuekeilaajiakin.
– Sellaisella 160–170:n keskiarvolla voi päästä 16:n parhaan joukkoon, Hautamäki arvioi.
Monia kovia kasvatteja
Paikallissarja seuroille tarkoitettu, syksystä kevääseen kestävä kolmen pelaajan kilpailu, jossa jokainen joukkue heittää jokaista vastaan kuuden sarjan ottelun. Maksimissaan joukkue voi saada yhdestä ottelusta 25 sarjapistettä.
– Paikalliskilpailu tukee erikoiskilpailua. Lisäksi järjestämme muun muassa halliliigan, Ylöjärven mestaruuskilpailut sekä liiton sisäiset mestaruuskilpailut henkilökohtaisen sarjan lisäksi pareille ja nelimiehisjoukkueille, Hautamäki kertoo.
Ylöjärven keilailuliittoon kuuluu edelleen kolme perustajajäsentä, Panttarit, Ke-Hu-83 sekä Tuubi, jonka alkuperäinen nimi oli niinkin vaatimaton kuin Ylöjärven Elvis-keila ry.
– Ke-Hu-83 koostui pitkään pelkästään Huurre Oy:n työntekijöistä. Varsinkin isoilla metsäteollisuusyhtiöillä oli takavuosikymmeninä paljon omia keilahalleja ja -seuroja, Hautamäki muistelee.
Muut YKL:n jäsenseurat ovat Antura, IKKE, Kierrehirmut, Kun Ke, Lucky Ladies ja Junnuseura Ratavaltiaat. IKKE on seuroista tällä hetkellä suurin ja aktiivisin, mutta mielenkiinnolla seurataan, mitä Ratavaltiaiden 12–13-vuotiaista lupauksista Kasper Koivusesta ja Miro Pakkalasta tulee.
– Ylöjärvi on ollut todella kovien keilaajien kasvattajapitäjä koko 40 vuoden ajan, kun täällä on keilattu, Ylöjärven keilahallia 20 vuotta vetänyt Kyösti Tahvanainen muistuttaa.
Yksi pisimmälle ehtineistä on Kyöstin tyttärenpoika Santtu Tahvanainen, joka valittiin juuri yhdysvaltalaisen PBA-ammattilaisliigan vuoden 2022 tulokkaaksi. Toistakymmentä vuotta sitten pinnalla olivat kansainvälisestikin menestyneet Timo Alho ja Juhani Parkkali, joita Hautamäki käytti kilpailemassa Ruotsissakin.
– Huipulle pyrkivän keilaajan on hakeuduttava liigaseuraan 18–20-vuotiaana, Hautamäki myöntää.
Harrastajamäärät vähentyneet
Kyösti Tahvanainen harmittelee keilailun ”ukkoutumista” eli harrastajien keski-iän nousemista. Ylöjärveläisseurojen 135 jäsenellä se on jo kivunnut yli 60 vuoden.
– Vuonna 2023 Suomen Keilailuliitossa oli yli 20 000 jäsentä ja nyt enää noin 7 000. Meilläkin on ollut parhaimmillaan kolmisenkymmentä junioria, mutta nyt 7–8.
Luvut yllättävät, sillä viihdekeilailu kiinnostaa nuoria kovastikin, ja toisaalta arvokilpailuista ropisee jatkuvasti suomalaisille mitaleita.
– Euroopassa edellämme on vain Ruotsi, josta löytyy varmasti 20 Suomen kärkiviisikon tasoista keilaajaa. Yksi syy menestykseemme on varmasti Keilailuliiton yhteistyö Kuortaneen urheilulukion ja -opiston kanssa, Hautamäki arvelee.
– Kuortaneella koulutetaan myös valmentajia. Meiltäkin siellä on käynyt neljä valmentajaa peruskurssin, itse pro-valmentajakurssin suorittanut Tahvanainen lisää.
Valmentajien merkitys onkin suuri teknisiä nyansseja valtavasti sisältävässä taitolajissa.
– Tuubin Matti Laitisella oli silmää nähdä pojista heti, kenestä tulisi jonkin tason keilaaja. Hän vei 14-vuotiaan Mika Pajusen Joensuun SM-kilpailuihin sijoittumaan neljänneksi, Tahvanainen muistelee.
Rohkeasti kokeilemaan
Nuoria houkutellaan lajin pariin koululiikunnankin kautta. Kun SKL:n aluevalmentaja Kristiina Korhonen viimeksi kävi Ylöjärven keilahallissa, radoilla touhusi peräti 24 nuorta.
– SKL:llä on nuorisotoimintaan korvamerkittyä tukirahaa, ja uskon sitä tulevan meillekin, Tahvanainen sanoo
– Rohkeasti vain hallille kokeilemaan! Tämä on hieno laji, joka ei välttämättä ihan heti aukene vasta-alkajalle, mutta järjestämme myös keilakouluja, joka sisältää neljä puolen tunnin teoriaopetusta sekä neljä tunnin ratavuoroa, hän houkuttelee.
