Joulun odotus alkoi seurakuntavaalista – Haastattelussa Ylöjärven nuorin kirkkovaltuutettu Peppina Helin

Normaalisti Peppiina Helin aloittaa jouluvalmistelut heti halloweenin juhlinnan päättyessä. Tänä vuonna joulutunnelma antoi hiukan odottaa itseään, kun piti jännittää seurakuntavaalin tuloksia. Helinistä leivottiin 73 äänellä Ylöjärven nuorin seurakuntavaltuutettu.

Kahden lukiolaistytön kimppakämpässä tuoksuu hedelmäkakku. Kakun, joulutorttujen ja pipareiden leipominen polkaisee käyntiin Peppiina Helinin joulunodotuksen. Pian asunto täyttyy tontuista, valoköynnöksistä ja muista joulukoristeista.

Peppiina Helin rakastaa kynttilöiden lempeää valoa. Siksi sähkön säästäminen ei tunnu ollenkaan tukalalta.

Kynttilöitä kotona onkin poltettu jo pitkin syksyä ahkerasti sähkönsäästönkin nimissä.

– Meillä on tosin sikäli hyvin asiat, että asunnossa on ilmalämpöpumppu ja takka, jotka pienentävät sähkölaskua. Elämme suorastaan luksus-opiskelijaelämää, kun kaksin on paljon helpompi maksaa laskuja kuin yksin, Helin toteaa.

– Yksin asuvilla kavereilla on monesti rahat loppukuussa ihan loppu. Olen vinkannut heille, että seurakunnan diakoniatoimesta saa hätäapua.

Seurakunnan erilaiset toiminnot tulevat Peppiina Helinille ensi vuonna entistä tarkemmin tutuksi, kun hän pääsee päättämään niistä seurakuntavaltuutettuna. 19-vuotiaan sydäntä lähellä ovat luonnollisesti nuorten asiat. Nuoria kun on seurakunnan päättäjissä varsin vähän.

– Totta kai pitää olla tasapuolinen, mutta minun tehtäväni valtuustossa on pitää nuorisotoiminnan puolia. Erityisesti budjettiasiat kiinnostavat.

Kimppakämpän keittiössä syntyy jouluksi torttuja, pipareita, kakkuja, limppuja – mitä ikinä mieleen tulee.

Komean äänisaaliin kerännyt Helin on iloinen siitä, että Ylöjärven seurakunnassa nuoret äänestivät kohtalaisen aktiivisesti. 7,5 prosenttia 16–17-vuotiaista seurakuntalaisista käytti äänioikeuttaan, kun keskimäärin Suomen seurakunnissa nuorten äänestysprosentti oli 6,9.

Oman rippikoulun ja isostyön kautta seurakuntanuoreksi päätynyt Peppiina Helin kiinnostui seurakuntavaaliehdokkuudesta, kun kirkon vihreät kävivät puhumassa Kellariryhmälle aiheesta.

– Muut ryhmät eivät tulleet, vaikka kutsuttiin, kirkon vihreiden edustajaksi päätynyt Helin huomauttaa.

Kun kaverit ja nuorisotyöntekijät kannustivat, hän päätti lähteä ehdolle. Keväisessä ympäristödiplomi-illassa hän ilmoitti asiasta ryhmän edustajille. Nuori ja aktiivinen ehdokas otettiin avosylin vastaan.

Peppiina Helin sanoo, että seurakunta on ollut loistava paikka opetella vaikuttamista, esillä olemista ja omien mielipiteiden ilmaisemista turvallisessa ympäristössä. Nuorisoedustajana hän on jo ollut mukana nuorisotyön johtokunnan kokouksissa. Kellariryhmän puheenjohtajana hän pystyi välittämään nuorten terveisiä päättäjille.

Olohuoneen hyllyä koristavat hevoset muistuttavat Peppiina Helinin rakkaasta harrastuksesta. Jouluun kuuluu ehdottomasti tapaninpäivän maastoratsastus ja Tintti-hevosen lahjominen ylimääräisillä porkkanoilla.

– Seurakunnan turvallinen ilmapiiri vapauttaa höpöttelemään ja vaikuttamaan. Esiintyminen tuntuu luontevalta, kun on vaikka lukenut messussa tekstejä ja tottunut muutenkin olemaan esillä. Siksi houkuttelen aina erityisesti ujoja nuoria mukaan toimintaan. Heistä puhkeaa ihania helmiä, kun he saavat vähän itseluottamusta.

– En ehkä itse ole ihan kaikkien hartaimpia uskovaisia, mutta olen kiitollinen siitä, että seurakunta on tarjonnut minulle turvallisen kasvualustan.

Peppiina Helinin paras joulumuistokin liittyy seurakuntaan.

– Kolmannella luokalla esitin jouluevankeliumissa Mariaa. Urheilutalo oli silloin remontissa, joten joulujuhla pidettiin kirkossa. Saimme esittää kuvaelman alttarilla, mikä oli tosi hienoa ja juhlavaa.

Tänä joulunakin Helin aikoo joulukirkkoon, toivottavasti perheen ja ystävien kanssa. Viimeistään aattoaamuna hän lähtee ”kotikotiin” eli vanhempien luo, jossa hänestä kasvoi jouluihminen. Koko perhe tykkää laittaa ja leipoa joulua, koristella kotia ja kuunnella joululauluja.

– Joulusta tulee ensimmäisenä mieleen kuusen, kinkun ja kynttilöiden tuoksusekoitus. Kotona on myös jouluna hirmu lämmin, kun paistetaan kinkkua, takassa on tuli ja saunakin lämmittää taloa. Minusta jouluna kuuluu vielä pitää villapaitaakin, joten jossain vaiheessa tulee aina tosi kuuma!

Helinin mielestä ihan parasta joulussa ovat lahjat eli niiden antaminen. Eniten hän arvostaa aineettomia kokemuslahjoja kuten pääsylippuja konserttiin tai elokuviin. Luokkakavereiden kanssa hän kerännyt rahaa muun muassa kehitysmaan lasten koulunkäyntiin ja köyhälle perheelle lahjoitettuun vuoheen.

– Se nimettiin ryhmänohjaajamme mukaan. Jossain päin Afrikkaa elelee nyt vuohi nimeltä Simo!