Kesän aikana julkaistut neljä Ylöjärven eläkeläisyhdistyksistä kertovaa artikkelia paljastavat yhden epäkohdan myös logistisissa järjestelyissä.
Kaikki neljä yhdistystä kokoontuvat kaupungin omistamalla Varikolla osoitteessa Teollisuustie 24, joka on julkisen liikenteen saavuttamattomissa. Ennen Varikolle pääsi helposti kaupungin palvelubussilla, mutta käyttömahdollisuus ei enää koske eläkeläisjärjestöjen ryhmiä.
Palvelubussi kulkee Varikon lähelle esimerkiksi Elovainioon, mutta aivan viereen ei tällä hetkellä pääse.
Haastatteluja tehdessäni ja artikkeleita kootessani tietooni tuli enemmän tai vähemmän kaikkien yhdistysten jäsenten keski-ikä, joka vaihtelee 75- ja 80-ikävuoden välillä.
Harvan siinä iässä olevan ihmisen onnistuu taittaa useamman kilometrin matka kävellen. Jotkut eivät välttämättä halua ajaa enää autoa tai ajokortti on voitu ottaa syystä tai toisesta jo pois. Muita kulkutapoja toki on, mutta kuinka moni pystyy tai haluaa lähteä esimerkiksi pyöräilemään?
Yhdistykset siis ovat yhä enenevissä määrin autollisten jäsentensä ja kimppakyytien varassa.
Ylöjärven eläkeläisyhdistykset toivovat kovasti lisää jäseniä, sillä jäsenistön ikä ja viime vuosien aikana myös koronapandemia ovat harventaneet yhdistysten rivejä.
Halukkaita riittäisi, mutta moni ei pääse paikalle palvelubussin jäätyä pois.
Ikäihmisten olisi tärkeää ylläpitää sekä sosiaalista että fyysistä hyvinvointia ja mielenterveyttä. Nyt moni entisistä yhdistysaktiiveista jää kuitenkin kotiin, ehkäpä jopa yksin.
Olisi myös kaupungin etu, että kaikki halukkaat pääsisivät kaupungin aktiivisiin eläkeläisyhdistyksiin mukaan. Mitä enemmän ikäihmisiä saadaan sosialisoitumaan ja liikkeelle, sitä parempi myös yhteiskunnalle.
