Kirjailija Jaakko Syrjä on siirtynyt ikuisuuteen, hiljaisuuden maailmaan, rauhan maailmaan. Hän jää muistoihimme kaupunkimme kulttuuriperinnön kehittäjänä. Hän oli ajattelija, joka ymmärsi luontoa, metsää ja maisemaa.
Minulla oli onni muutaman kerran ystävyytemme vuosikymmenien aikana päästä kokemaan hänen kanssaan myös kulku metsässä hänen ja omalla metsätilallani. Siksi heti tulee mieleen hänen muistonsa säilyttäminen Ylöjärven luonnossa.
Ehdotan hänen kunniakseen luontopolun nimeämistä Ylöjärven keskustaan. Jaakon polkuun löytyy useitakin mahdollisuuksia. Tällainen polku voisi olla kävely tai ulkoilureitti Keijiärven rantamaisemissa ja Räikän puistossa. Se voisi ulottua tulevaan Leijapuistoon asti. Kaavoitus voisi varmasti ideoida sopivia ehdotuksia sen toteuttamista varten.
Lue myös: Miten Jaakko Syrjän muistoa voisi parhaiten kunnioittaa?
Jaakon Polku voisi muodostua Ylöjärven kaupungin luonnonläheisyyttä ja puistomaisuutta korostavaksi malliksi. Se merkitsisi täällä asuville ja tänne muuttaville nykyaikaan sopivaa luonnon arvostamista.
Se merkitsisi hyvän elämän ja onnellisuuden mallin toteutumista asukkaille.
Kulttuuri, runous ja musiikki ovat jo pitkään meille asukkaille tärkeä kokemus ja hyvinvoinnin tuki. Koko Syrjän suku, Totiset pojat, kirkkokuoro ja pitkät perinteet kirjailijoista ovat kulttuuritaustamme nykyaikaa.
Omana esimerkkinä kerron, että nuorena opiskelijana Helsingissä tein pitkiä kävelyreittejä seurustelun aloittaessani puolisoni Helinän kanssa. Kiersimme Töölönlahden, Espoon puistojen ja Nuuksion maisemissa. Nuo retket johtivat kosintaan ja avioliittoon. Tulevat ohjatut ja hieman romanttisetkin reitit ovat tärkeitä siis kaiken ikäisille. Vielä nyt vanhana vaarinakin sauvakävelyn ohjaan mielelläni luontoon ja metsän siimekseen.
Alamökki-veistos, Kirsin kammari ja Jaakon luontopolku olisivat varmasti innostamassa nuoria luomaan omaa elämänuraansa uusiin ja uudenlaisiin ammatteihin.
Olen hämmästynyt omien lastenlapsieni ammatinvalinnoista: yksi opiskelee taideaineita Aalto yliopistossa, toinen kirjallisuutta Tampereella ja kolmas kotieläintaloutta ammattikoulussa. Neljäs on sihteerinä Metsäkeskuksessa Lahdessa. Viides on metsänhoitaja. Kuudes sentään on autoalalla perinteisessä ammatissa mekaanikkona.
Jaakon luontopolku tarjoaisi hienon mahdollisuuden toteuttaa sen varrella erilaisia taide kokemuksia tai jopa kulttuuritapahtumia. Se voisi muodostua myös elämykseksi kirjallisuuden, runouden ja musiikin valtakunnalliseksi nähtävyydeksi tai kokemukseksi. Itse olen kokenut retket Aleksis Kiven mökkiin Tuusulassa, Runebergin taloon Porvoossa tai Paikkarin torppaan Sammatissa suomalaisuuttani vahvistavaksi.
Antakaamme Jaakko Syrjälle hänen ansaitsemansa osa näkyvää ylöjärveläisyyttä. Oma ehdotukseni on Jaakon luontopolku.
Ympäristö- ja luonto ovat tulleet osaksi suomalaisen kulttuuriperinteen säilyttämistä. Jaakko seurasi Euroopan maiden hienostunutta rakennusperinteen arvostamista. Hänen harrastuksensa suuntautui rakennusperinteen ja suomalaisen rakennusmiehen taitojen säilyttämiseksi nykyrakentamisen rinnalla luonnon monimuotoisuuden suojeluun. Tämän taustansa kautta hän sopii nyt edustamaan luontoa ja tuomaan sitä osaksi myös kulttuuriperintöämme.
Jaakon polku voisi alkaa tai päättyä Alamökki-patsaalle ja Räikälle Kirsin kammariin. Ylöjärven keskusta olisi näkemisen ja kokemisen arvoinen ja omaleimainen kulttuurikokonaisuus.
Urho Riihikoski
