Työvoimapula näkyy Ylöjärvelläkin: Ravintolayrittäjät pulassa, Ravintola Vänrikki joutui sulkemaan

Työvoimapula on kestopuheenaihe julkisessa keskustelussa. Se on konkretiaa myös ylöjärveläisille ravintola- ja metallialanyrityksille.

Lähes 50 vuotta Kurussa toiminut Ravintola Vänrikki sulki ovensa syyskuun alussa.

– Siihen johti se, että olemme kärsineet työvoimapulasta varsinkin kokkien osalta jo useamman vuoden ajan, kertoo ravintolayrittäjä Anja Honkanen.

Anja Honkanen joutui laittamaan Ravintola Vänrikin ovet kiinni työvoimapulan vuoksi.

Hänen mukaansa kokille on jo pitkään ollut vaikea löytää sijaista kesäksi. Kun Vänrikin vakikokki loppukesästä jäi opintovapaalle eikä tilalle löytynyt uutta tekijää, Honkasen ainoaksi vaihtoehdoksi jäi sulkea päivittäin avoinna oleva ravintola. Juhlapalvelutoiminta jatkuu edelleen. Honkanen toivoo, että Vänrikki voisi jatkaa uuden yrittäjän voimin.

– On niin paljon vakituisia asiakkaita, jotka ovat tulleet tärkeiksi. Harmittaa, että olen tällaisen joutunut tekemään.

Kesällä 2020 koronasulkujen avauduttua Honkanen piti lisäksi Ruovedellä terassiravintolaa, mutta joutui sulkemaan myös sen työvoimapulan vuoksi. Tämän vuoden tammikuussa hän avasi Ruovedelle lounasravintolan.

– Olin siellä itse töissä tammikuusta vappuun asti ja hain sinne koko ajan tekijää. Olisin siellä jatkanut, mutta en löytänyt kokkia.

Koska akuutti työvoimapula rasitti ravintolayrittäjänä toimimista, Honkanen pysähtyi pohtimaan uutta uravaihtoehtoa ja aloitti alkukesästä ravintovalmentajan opinnot.

Honkanen sanoo, että ammattitaitoisten kokkien saatavuus on valtakunnallinen ongelma.

– Paljon keskustellaan, että mitä työntekijä maksaa työnantajalle ja mitä työntekijälle jää käteen. Työn teettäminen on tavallaan kallista, mutta työn tekeminen ei ole välttämättä kannattavaa. Siinä on ristiriita. On poliitikkojen asia tarttua tällaiseen seikkaan.

– Onko tässä jokin perustavaa laatua oleva yhteiskunnallinen rakenneongelma, koska monella muullakin alalla kärsitään työvoimapulasta, hän kysyy.

Minimillä mennään

Myös Vanhan Räikän ravintolayrittäjä Johanna Koivu sanoo, että ammattitaitoisia työntekijöitä on vaikea löytää, etenkin pätevän kokin palkkaaminen on mahdotonta. Koivun yritys Hiltun Tiltut työllistää kuusi henkilöä ja lisäksi pitopalvelijoita juhlatilaisuuksiin. Yrityksen toimenkuvaan kuuluvat lounasravintolan ja kahvilan lisäksi ruokakuljetukset ja juhlapalvelut.

Johanna Koivu harmittelee, että erityisesti pätevän kokin palkkaaminen tuntuu mahdottomalta tehtävältä.

– Minimillä mennään, hän kertoo.

Koivu kertoo, että alalle hakeutuu yhä vähemmän tekijöitä pienen palkan sekä viikonloppu- ja iltatöiden vuoksi. Sekä Honkanen että Koivu pohtivat, toisiko palkkojen nostaminen lisää vetovoimaa alalle.

– Mutta nostapa samassa suhteessa alan hintoja. Emme voi kauheasti lisätä lounaankaan hintaa, Koivu toteaa.

Koivu on hakenut uusia työntekijöitä viimeisen vuoden sisällä niin somekanavien kuin TE-palveluiden kautta.

– Välttämättä ei ole tullut yhtään hakemusta.

Koivu sanoo olevansa uupunut tilanteeseen ja lopettaminen on käynyt mielessä. Töitä olisi kuitenkin niin paljon kuin ehtisi tehdä.

– Kun ei ole väkeä, niin ei pysty ottamaan (enemmän tilauksia).

Mistä aarporaajia?

Pentti Nytorp, 70, myi vastikään yli 30 vuotta toimineen yrityksensä tilauskonepaja Pirkan Avartajat uudelle omistajalle. Eläkepäivät odotuttavat itseään, sillä Nytorp ei halua jättää uutta omistajaa pulaan ja jatkaa työntekijänä, kunnes yritykseen löytyy ammattitaitoinen aarporaaja.

Pentti Nytorp jäisi eläkepäiville, kunhan Pirkan Avartajiin löytyisi aarporaaja.

– Varmaan kaksi vuotta olemme hakeneet aarporaajaa, hän kertoo.

Nytorpin mukaan alan koulutus on ollut retuperällä ja aliarvostettu jo vuosia. Hän toivoo, että alalle ohjattaisiin nuoria aktiivisesti.

– Tätä alaa ei voi oppia koulun penkillä. Kaipaisin, että koulutusjärjestelmään luotaisiin sellainen systeemi, että kaverit opettelisivat teoriaa koulussa, ja sitten olisi tällaisia pajoja, mihin he voisivat tulla töihin ja opetella, ja valtio maksaisi työnantajalle palkkaeroa.

Palkkakompensaatio olisi Nytorpista tärkeä, sillä opiskelijan työpanos ei tuota samalla tavoin kuin ammattilaisen ja hänen opettamisensa sitoo ammattilaisen työaikaa.

Pirkan Avartajissa on Nytorp mukaan lukien neljä työntekijää. Hän kertoo, että ammattikoulu-uudistuksenkaan jälkeen heille ei ole hakeutunut työssäoppijoita eikä yhteydenottoja ole tullut TE-palveluissa olevan työpaikkailmoituksen tiimoilta.

– Rekrytointifirmoista kyllä soitellaan. Ihmettelen miksi työntekijät eivät ota meihin suoraan yhteyttä.

– Tilanne on niin surkea, että en voi kuvitellakaan millä Suomen teollisuus myy jotain ulkomaille, kun ei ole tekijöitä.

Työntekijän markkinat

Henkilöstöpalveluyritys Barona Pirkanmaan aluepäällikkö Anu Päivinen näkee päivittäisessä työssään ravintola-alan ahdingon.

Pirkan Avartajissa olisi työtä tarjolla ammattitaitoiselle aarporaajalle.

– Koronasulkutoimien aikana ravintola-ala seisahtui täysin. Se, että suurin osa työpaikoista katosi, tarkoitti sitä, että alalla työskennelleet ammattilaiset alkoivat pohtimaan sitä, minne he tulevaisuudessa suuntautuisivat, että työ olisi varmaa. Tämä näkyy meillekin rekrytoinneissa. Meillä on ollut todella paljon ravintola-alan osaajia muiden alojen rekrytoinneissa.

– Henkilökunnan kouluttaminen, työperäinen maahanmuutto tai opiskelujen kautta Suomeen tulleiden työllistäminen ovat tällä hetkellä käytettyjä ratkaisuja esimerkiksi ravintola-alalla. Ennen koronaa oli valtaisa paine, että pitää osata suomen kieli, mutta nyt on kääntänyt ajatus siihen, että myös englanninkielinen työntekijä käy.

Baronan kautta on Suomeen tullut kokkeja esimerkiksi Filippiineiltä. Myös teollisuus ja rakennusala työllistävät Suomen ulkopuolelta. Näilläkin aloilla on Pirkanmaalla pulaa ammattitaitoisesta työvoimasta, eikä alojen opiskelupaikkoja välttämättä saada täyttymään motivoituneilla opiskelijoilla.

Oppilaitokset ovatkin alkaneet järjestämään rekrykoulutuksia yhteistyössä yritysten kanssa.

– Nyt on työntekijän markkinat ja työpaikkoja paljon tarjolla. Osaltaan varmasti vaikuttaa se, että ollaan koronan jälkitilassa ja yritykset ovat lähteneet vapautuneesti rekrytoimaan, Päivinen sanoo.