Tämä paikallislehden numero sisältää paljon asiaa vauvoista ja sen myötä myös perheistä. Iloisin asia teemasisältöjä koottaessa oli se, että Suomessa syntyvyys on vihdoin nousu-uralla. Hämmästyttävintä on, että Suomen kehitys poikkesi viime syksystä kevääseen lähes kaikista muista Euroopan maista. Useimmissa vauraissa länsimaissa syntyvyys on pienentynyt koronapandemian aikana.
Toki maaliskuussa tilanne muuttui ja vauvoja alkoi syntyä enemmän lähes kaikilla alueilla ja kaikissa maissa. Korona hellittää siis otettaan tältäkin osin ja Suomessa syntyvyys on kasvanut pandemian aikana länsimaista eniten.
Syitä Suomen vauvabuumille ei vielä tunneta, mutta toisaalta lähtötaso oli todella alhainen. Vuonna 2019 Suomessa syntyi lapsia historiallisen vähän. Eikä Suomessa varmaankaan enää päästä 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen syntyvyyslukuihin. Vielä vuonna 2010 kokonaishedelmällisyysluku, joka kuvaa naisen keskimäärin synnyttämien lasten määrää, oli 1,87. Viime vuonna kokonaishedelmällisyysluku oli 1,37. Joka tapauksessa syntyvyyden väheminen on pysähtynyt ja käyrä osoittaa ylöspäin. Tähän Ylöjärvenkin kannattaa kiinnittää huomiota.
Yksi kasvukaupungin vetovoimatekijöistä on tarjota lapsiperheille riittävän hyvät ja houkuttelevat elinolosuhteet ja palvelut. Päiväkoti- ja kouluverkosto on oltava laaja ja huippukunnossa muiden perhe- ja lapsipalveluiden ohella.
Ylöjärvellä on laadittu lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma vuosille 2019-2022. Tämä on tietysti arvokas asiakirja. Muttta nyt kun kaupunkistrategian päivitys on meneillään, voisiko ajatella, että päivitetyssä strategiassa edes vilahtaisi sana perhe tai sana lapset. Nyt näitä ei strategiassa mainita, vaikka toki ne voi sieltä rivien välistä kuvitella, kun puhutaan sivistyksestä, harrastuksista, hyvinvoinnista, asukkaista, lähipiiristä ja yhteisöistä. Suora maininta voisi tuoda enemmän konkretiaa myös käytännön työhön ja kehitykseen.
