Suomalaisten hyvinvointi on keskittynuyt suurten kaupunkien naapurikuntiin. Tästä ylellisyydestä nauttii myös Ylöjärvi.
Kalevi Sorsa -säätiö julkaisi tiistaina erittäin mielenkiintoisen ja todella kattavan Eriarvoisuuksien Suomi -raportin. Se kertoo Suomen alueellisesta eriarvoistumisesta sodanjälkeisenä aikana.
Suomessa on isojen kaupunkien naapureina 43 kuntaa, joilla menee erityisen hyvin. Muilla reilulla 250 kunnalla on hyvinvointimittareiden mukaan ainakin jonkinlaisia hankaluuksia. Elinkeino- ja väestörakenteen muutos yhdistettynä kaupungistumiseen ovat johtaneet tilanteeseen, jossa kaikki kunnat eivät enää kykene turvaamaan hyvinvoinnin peruspalveluja.
Ylöjärvi ja sen kaltaiset kunnat nousevat raportissa esiin menestyjinä.
– Maakuntakeskusten vieressä on tällaisia hyvinvoinnin saarekkeita, jotka nauttivat maakuntakeskusten tuottamista palveluista ja jonne kaupungistumisen tuoma hyväosaisuus, hyvinvoivuus, on aivan erityisesti keskittynyt, Kalevi Sorsa -säätiön toiminnanjohtaja Pauli Rautiainen kuvaili raportin tuloksia Yle Uutisille.
Ylöjärvellä ja saman tyyppisillä muilla menestyjäkunnilla on usein korkealaatuinen infrastruktuuri ja palvelut. Työvoima sekä alueelliset ja alueiden väliset markkinat luovat taloudellisia etuja, jotka usein voittavat yrittäjille ja yrityksille sijainnista aiheutuvat korkeammat kustannukset. Nämä kunnat elävät hyvinvoinnin kierteessä.
Vaaran merkkejä on kuitenkin näidenkin kuntien tulevaisuudessa. Liian nopea kasvu voi aiheuttaa vahinkoa. Kasvaa edelleen pitää, mutta kasvu täytyy pitää niin sanotusti hanskassa. Asuntorakentaminen ja palveluiden järjestäminen ovat avainasemassa. Asuntojen hinnat eivät saa karata liian korkeiksi, ja toisaalta peruspalvelut on pystyttävä järjestämään riittävän korkeatasoisina kaikille nykyisille ja uusille asukkaille.
Laakereille ei siis voi jäädä lepäämään vaan Ylöjärven tulevaisuus hyvinvointikaupunkina on turvattava oikeilla päätöksillä.
