Euroopassa arvioidaan vuonna 2018 ainakin 25 miljoonan ihmisen käyttäneen kannabista ja sen katukaupan arvo oli ainakin 11,6 miljardia euroa. Monille kansainvälisille rikollisorganisaatioille kannabis onkin Euroopan suurim-pia tulonlähteitä.
Kannabis on erittäin suosittu huumausaine. Suomen markkinoilla toisen sijan jakavat amfetamiini, Subutex, ja metamfetamiini. Huumeiden käyttöä rahoitetaan erilaisilla petoksilla, rikollisuudella ja laittomilla velanperimisillä. Kannabiksen laillistamisen myötä suurin riski on kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden voimakas leviä-minen. Päihteissä ajaminen on lisääntynyt sen jälkeen, kun Kanadan hallitus laillisti kannabiksen ja sen hallus-sapidon yksilön omaan käyttöön.
Kannabiksen käytöllä on monia terveysvaikutuksia. Kannabiskasvi tuottaa ainakin 144 erilaista kemiallista yhdistettä, joita kutsutaan usein kannabioideiksi. Kannabiksen kaksi tärkeintä kannabioidia ovat THC ja CBD. THC saa aikaan tunteen, että käyttäjä on pilvessä, rentoutuu ja huomiokyky laskee. CBD taas saattaa vähentää joitain THC-yhdisteen haitallisia vaikutuksia, esimerkiksi muistinmenetystä. Vuosikymmeniä kannabis oli miedon huumeen ja “höpöheinän” maineessa, mutta nyt rinnalle on tullut entistä voimakkaampia lajikkeita.
Kannabiksen käyttö ei ole ongelmatonta. Siihen liittyy sekä lyhyt- että pitkäaikaisia terveysvaikutuksia. Lyhyt-aikaiset vaikutukset voivat ilmetä jo 24 tunnin sisällä. Niihin kuuluvat muun muassa kognitiivisiin taitoihin (muisti, oppiminen ja havainnointi) liittyvät vaikutukset. Se voi myös näkyä väliaikaisesti motorisissa taidoissa, jonka vuoksi esimerkiksi liikenneonnettomuuksien riski voi kasvaa. Kannabiksen pitkäaikainen käyttö voi aiheuttaa riippuvuutta, kognitiivisten kykyjen alenemista ja huonoja oppimistuloksia.
Suomen eduskunta pohtii mahdollisuutta laillistaa kannabiksen käyttö. Toisaalta kannabiksen lailliset yritykset tarjoavat kannabistuotteita lääkkeeksi ja viihdekäyttöön. Yksityinen kannabiksen kasvattaminen ei ole loppunut laillisen kannabiksen myynnin myötä niissä maissa, missä se on laillistettu. Tilanne on johtanut kannabisvali-koiman laajenemiseen ja toimijoiden lisääntymiseen.
Vaikka alalle tulisi laillisia toimijoita, laiton kannabiskauppa ei häviä. Rikollisuus voi aina kilpailla hinnoilla, THC-tasoilla, tarjoamalla muuten vaikeasti saatavia tuotteita sekä myymällä tuotteita monilla eri alueilla.
THC-tasot voivat kuitenkin vaihdella hyvinkin paljon laittomilla toimijoilla. He voivat myös laimentaa kannabista tai sekoittaa siihen muitakin aineita, kuten uusia psykoaktiivisia aineita aiheuttaen näin terveysriskin käyttäjälleen. Ostajat eivät käytännössä voi koskaan varmasti tietää, mitä saavat ostaessaan kannabista tai muita huumeita pimeiltä markkinoilta.
Vaikka Suomi laillistaisi kannabiksen käytön, se voisi pahimmillaan johtaa laittomien huumeiden kysynnän suureen kasvuun. Laittomien huumeiden kasvu taas hyödyntäisi kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta ja vahvistaisi heidän jakeluverkostojaan Suomeen. Se taas johtaisi siihen, että rikollisjärjestöt alkaisivat rekrytoida uusia suomalaisia tai Suomessa asuvia suomen kieltä puhuvia ihmisiä osaksi organisaatioiden toimintaa.
Kannabiksen laillistamisen myötä samalla vaikutetaan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden mahdolli-suuksiin kehittyä Suomessa. Tarvitsemme silloin enemmän lääkäreitä, hoitajia, huumevieroitusyksikköjä, terapiapalveluita, tutkijoita, poliiseja sekä yhä tiiviimpää yhteistyötä viranomaisten välille ratkaisemaan lainsäädäntöön liittyviä uusia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia.
THL:n asiantuntijat ehdottivat helmikuussa THL:n blogissa, että päihteet olisi yleisesti aiheellista dekriminalisoida ja niiden käytöstä pitäisi tehdä pikemminkin sosiaalipoliittinen kuin rikosoikeudellinen kysymys. Laillistaminen tarkoittaisi, että kannabistuotteiden myynti tulisi samalla tavalla sääntelyn piiriin kuin esimerkiksi alkoholituotteiden myynti. Dekriminalisointi tarkoittaisi tässä tapauksessa, että teosta annettava rangaistus poistettaisiin. Dekriminalisoinnin voisi ulottaa esimerkiksi käyttöön ja hallussapitoon sekä mahdollisesti myös myyntiin.
Jos käytön rangaistavuudesta luovutaan, pitäisikö sen koskea kaikkia aineita ja tulisiko se tehdä osaksi hoitojär-jestelmää, ehkäisevää työtä ja varhaista puuttumista samanaikaisesti laajentaen ja kehittäen. Mihin päin olemme oikein menossa? Onko huumesota hävitty? Kysynkin hyvällä syyllä, onko Suomella oikeasti varaa tähän.
Lähteet:
Kaleva (writer Kemppainen Susanna): Huumerikokset nousseet rajusti.
Yle: Vihreä aalto etenee maailmalla, mutta milloin kannabis laillistetaan Suomessa?
White, Vernon: The comig legalization of Marijuana and its impact on Canadan Law Enforcement. 2018
Päivi Kuusinen
kuntavaaliehdokas (vihr.)
