Jenni Perttu kiertää kouluissa ja päiväkodeissa pitämässä tarinahetkiä ja antamassa henkilökunnalle vinkkejä siitä, miten lapsia saadaan lukemaan.
Jenni Perttu kannustaa vanhempia lukemaan lapsilleen joka päivä, vaikka vain ihan pienenkin hetken. (kuva: Jenni Perttu)
Jenni Perttu pitää lukukoordinaattorin työstään kovasti ja näkee työnsä erittäin tärkeänä.
– Uskon, että tämä Ylöjärven lukuhanke on tullut hyvään kohtaan. Tutkimustulokset osoittavat, että lasten innostus lukemiseen on vähentynyt, mikä näkyy myös lukutaidossa.
Perttu innostaa kirjojen pariin lapsia päiväkoti-ikäisistä tokaluokkalaisiin. Ja plussaa on, jos innostus ulottuu myös lasten vanhempiin.
Lukemisen hyödyistä puhutaan usein, mutta yllätyksenä voi tulla se, kuinka moneen asiaan lukeminen todella vaikuttaa.
– Lukeminen vaikuttaa lapsella sanavarastoon, kielelliseen kehitykseen, vuorovaikutukseen, tunteiden käsittelyyn ja voi rauhoittaa lapsen nukkumaan. Lukeminen auttaa myös opiskelussa.
– Ja mikä ihanista ja ehkä parasta on vuorovaikutteinen hetki yhdessä lapsen kanssa: ollaan lähekkäin, luetaan ja voidaan keskustella myös luetusta aiheesta. Lukeminen avartaa lisäksi mielikuvitusta.
Jenni Perttu on kehitellyt itse kettu Karvosen hahmon. Siitä on tullut lasten suosikki. kuva: Sari Listenmaa
Perttu opettaa opettajia jatkamaan työtään
Perttu kiertää päiväkoteja ja kouluja ja pitää tarinatuokioita. Mukana on usein käsinukke, tarinakettu Karvonen. Karvonen on Pertun itse keksimä ja myös piirtämä hahmo, joka kommentoi Pertun lukemisia, antaa kirjavinkkejä ja innostaa lapsia.
Lukukoordinaattori on myös kuunnellut lasten ja varhaiskasvattajien toiveita, ja he ovat yhdessä kehitelleet eri aiheiden (esimerkiksi prinsessat ja ritarit) ympärille tarinalaatikoita.
Laatikot sisältävät kirjoja, aiheeseen liittyvää esineistöä sekä vinkkejä kirjojen käsittelyyn. Niitä varhaiskasvatuksen ryhmät voivat lainata kirjastosta hankkeen päätyttyäkin.
Perttu on kuunnellut lisäksi muun muassa kasvattajien kirjatoiveita ja vienyt niitä eteenpäin kirjastoille.
Yksi Pertun tärkeimmistä töistä on siirtää osaamistaan lasten opettajille ja kasvattajille, jotta he voivat jatkaa lukemisen innostajina projektin jälkeenkin.
Seuraavaksi: rauhallisia lukunurkkauksia
Tänä keväänä Perttu aikoo kehittää kouluihin ja päiväkoteihin rauhallisia lukunurkkauksia yhdessä henkilökunnan kanssa ja lähettää vanhemmille lukupassin, johon arvioidaan kirjoja ja jossa annetaan vinkkejä eri lukemisen tapoihin. Lapselle voi lukea vaikkapa taskulampun valossa!
Tulossa on myös eskarilaisten näyttely kirjastoon. Esille tulee heidän tekemiään runoja ja kuvituksia.
Miten vanhempi saa lapsen lukemaan?
– Kotona voi noudattaa ihan helppoja vinkkejä. Kirjat kannattaa olla esillä ja lasten saatavilla.
– Toinen on esimerkin voima. Kun lapsi näkee, että aikuinen on kiinnostunut lukemisesta, lapsikin usein kiinnostuu.
– Kannustan siihen, että vanhempi lukee lapselle joka päivä vaikka ihan lyhyenkin hetken, esimerkiksi illalla 10 minuuttia, vaikka lapsi osaisi itsekin lukea. Lukisi vaikka yhden sivun, ja lapsi seuraavan.
– Lapsi kannattaa myös tutustuttaa kirjastoon ja sen palveluihin, kuten varaukseen.
Miten lasta itseään voisi kannustaa?
– Lukemisesta voi tehdä mielenkiintoista: kysyä lapselta, mikä aihe lasta kiinnostaa ja pyrkiä löytämään siitä kirjan. Jos on kiinnostunut esimerkiksi autoista, etsii autokirjan.
– Ja jos on jokin teeveestä tuttu hahmo, josta lapsi pitää, hahmosta voi löytyä kirja. Myöhemmin muutkin kirjat voivat tulla mukaan.
– Kirjastostakin voi kysyä vinkkejä, Ylöjärvellä on mahtavat kirjastot.
Mistä se on kiinni, lukeeko lapsi vai ei?
– Uskon, että lapsi imee vaikutteita koko ympäristöstään ja läheisiltä ihmisiltään. Lapseen vaikuttavat hänen luontaiset kiinnostuksenkohteensa, mitä lapselle tuodaan tarjolle ja mihin hän voi tarttua.
– Joskus se voi olla myös esimerkiksi isovanhempi, joka on aktiivinen tuomaan kirjoja lapsen arkeen.
Voivatko esimerkiksi vilkkaat pojat kiinnostua lukemisesta?
– Ihan varmasti, kun vain löytyy oikea kirja. Kirjan lukemiseen tai käsittelyn voi liittää myös toiminta, kuten tehdään varhaiskasvatuksen ja koulujen tarinatuokioissa.
– Jos lukeminen ei heti innosta, voi kokeilla pala palalta lukemista. Voidaan päättää, että luetaan vaikkapa kolme aukeamaa.
Katso myös faktalaatikko!
Jenni Perttu vetää tarinatuokiota kettu Karvosen kanssa. Kuva: Julia Halme
Viimeisimmät kommentit