Onko verotietojen julkistuspäivä tirkistelypäivä tai kateuspäivä ja joku muu sellainen päivä? Vastaus riippuu varmasti siitä, keneltä kysytään. Toisaalta koko keskustelu on oikeastaan vähän vääristynyt. Koska verotiedot ovat julkisia, pitäisi keskustelua käydä siitä, mitä verotiedoilla tehdään.
Arvostelua ja närää on herättänyt se, että viime vuodesta alkaen suurituloiset ovat voineet pyytää tietojensa piilottamista verottajan medialle lähettämältä suurituloisten listalta. Kun listalta puuttuu muutama tuhat nimeä, se vähentää verotietojen avoimuutta. Toki näidenkin henkilöiden tiedot ovat kaivettavissa verotoimistosta, mutta kaikkien suurituloisten tietoja ei mitenkään osata etsiä.
Suomi on ollut verotietojen julkaisemisessa poikkeuksellisen avoimuuden tiellä. Tästä täytyy pitää kiinni. Tänä syksynä muun muassa Helsingin Sanomat ja 19 muuta mediaa pitävät kuukauden ajan niin sanotun verokoneensa kiinni. Mediat protestoivat tällä tavalla verottajan linjausta siitä, että tietoja voi salata.
Kun verotiedot ovat kaikkien nähtävillä, se avaa väylän yhteiskunnalliselle keskustelulle. Verotiedot kertovat muun muassa palkka-tasa-arvosta, eri alojen palkkaeroista, yritysjohtajien palkitsemisen tasosta ja monesta muusta asiasta. Näitä teemoja on syytä pitää esillä edes kerran vuodessa.
On myös hyvä muistaa, että koko asia kiinnostaa ihmisiä todella paljon. Toki kovin moni meistä ei tunnusta verotietoja lukevansa tai kaipaavansa, mutta median analytiikasta voidaan suoraan nähdä, että veropäivän uutiset ovat vuoden luetuimpia.
Viime vuonna Suomessa toiseksi eniten tuloja saanut Petri Järvilehto kiteytti Yle Uutisten haastattelussa verotietojen julkaisemisen hienosti: ”Suomalainen kulttuuri on sitä, että ne käsitellään avoimesti ja suoraselkäisesti, eikä kähmäillä takahuoneessa.”
