Ylisellä asuva Esa Kalska kokeilee osterivinokkaan viljelyä nyt toistamiseen, mutta reilummassa mittakaavassa.
Vuosikymmenten ajan sieniä tutkinut ja harrastanut Esa Kalska perusti kesällä kotinsa pihamaalle Yliselle pienen kasvimaan, jonka tuottama sato ei ole kuitenkaan aivan tavallisimmasta päästä: Sienilehden artikkelin innoittamana Kalska kokeilee ensi kertaa elämässään sienen viljelyä ja jos oikein hyvin käy, saa hän paistinpannulleen pian itse kasvatettuja osterivinokkaita.
Asiasta tietämättömälle touhu saattaa kuulostaa äkkiseltään melkoiselta hörhöilyltä, mutta Kalskalle kyseessä on mielenkiintoinen projekti, joka on vaatinut monenlaisia vaiheita sienirihmaston kasvatuksesta lähtien.
– Tämän kokeilun sienirihmasto on kotoisin Veittijärveltä. Siellä on yksi hyvä paikka, jossa kasvaa osterivinokkaita. Tähän viljelylaatikkoon on siis laitettu pilkottua sienirihmastoa, jonka olen itse kasvattanut, Kalska kertoo.
Kasvualustan Kalska on sekoittanut turvotetusta kaurapelletistä ja männynkaarnamurskasta. Onnistuakseen sienenviljely vaatii myös jatkuvaa kosteutusta.
Viljelylaatikon pinnalle onkin ilmestynyt jo yksi sieni, joka lupailee hyvää.
– Ennen pakkasia pitäisi tulla tulosta, Kalska kertoo.
Myös pakurikääpää on tullut viljeltyä
Kalskan mukaan osterivinokas on maailmalla yleisesti viljelty sieni, mutta Suomessa sitä kasvaa luonnonvaraisena. Hän on kokeillut osterivinokkaan viljelyä myös aiemmin, mutta pienemmässä mittakaavassa.
Aiemman kokeilun osterivinokas ei ollut kotoisin Veittijärveltä vaan Ikurista.
– Tuttuni soittivat Ikurista, että heidän yrityksensä kuorma-autonsa perän puurakenteissa kasvaa sientä. Pyysivät minua vilkaisemaan, mitä se on. Minä menin ja löysin sieltä osterivinokasta. Laitoin sitä sitten pajusilppuun ja kahvinpuruihin, mutta ei siitä mitään kehittynyt, niin päätin tehdä tämän ison kokeilun.
Kalska on kokeillut myös pakuria tuottavan pakurikäävän viljelyä. Pakuri tunnetaan superfoodina ja luontaislääkkeenä, jota käytetään jauhettuna esimerkiksi teessä.
– Sen viljely on yleistynyt Suomessa ja siihen jopa kannustetaan metsänomistajia. Olen iskenyt tonttini koivuihin puutappeja, joihin on istutettu laboratoriossa pakurikääpärihmastoa. Tappien istutus tapahtui kolme vuotta sitten, mutta pakurista ole näkynyt vielä merkkejä.
Lue myös:
Rohkeasti metsään – sienien tunnistuksessa auttaa kännykkä