Sateet pilaavat sienisatoa

Rohkeasti metsään – sienien tunnistuksessa auttaa kännykkä

Tänä vuonna sienisato on Suomessa erityisen runsas. Tästä syystä Arktiset aromit ja martat kampanjoivat Koko Suomi sienestää -hengessä. Loppukesällä martat järjestivät sienipäiviä eri puolilla Suomea. Viljakkalan Marttojen Riina-Kaisa Heiska kannustaa lähtemään metsään keräämään ilmaista ravintoa.
kantarelli, keltavahvero, sieni, sienestys

Kantarelleja löytyy usein metsäautoteiden reunoilta. Hyviin sieniapajiin voi törmätä hyvin lähellä teitä. – Keräysastiana kannattaa käyttää mieluummin ilmavaa koria kuin ämpäriä, Riina-Kaisa Heiska ohjeistaa.

Vajaan tunnin metsässä samoilu tuotti tulosta. Riina-Kaisa Heiskan ja hänen poikansa Niilon kori täyttyi kantarelleista. Lisäksi mukaan tarttui suppilovahveroita, karvarouskuja, haaparouskuja, kuusenleppärouskuja ja koivunpunikkitatteja. Tänä syksynä sieniä on ennätyksellisen paljon Ylöjärvenkin metsissä.

– Suomen metsissä on ihan järjettömät määrät sieniä. Ne ovat ilmaista ja monipuolista ravintoa. Sieniä käytetään älyttömän vähän siihen nähden, kuinka paljon täällä kasvaa niitä, Heiska kertoo.
Monia sienien keräämisessä jarruttelee se, ettei lajikkeita tunneta kovin hyvin.

Nykyaikana lajien tunnistaminen käy kätevästi metsässä vaikkapa puhelimen avulla. Erilaisia sieniopassovelluksia voi ladata omaan älypuhelimeen turvaksi.

– Käytän itse Luontoportti-sivustoa paljon. Puhelin on kuitenkin aina mukana metsässä, niin pystyy varmistamaan, mikä mikäkin sieni on. Soitan usein myös äidille ja kysyn, mikä tämä sieni mahtaa olla.

Heiska neuvoo, että sienimetsään kannattaa mahdollisuuksien mukaan lähteä jonkun tottuneen sienestäjän kanssa. Silloin lajeja oppii helposti tunnistamaan ja kaverilta voi varmistaa, että löydetyt sienet ovat varmasti syötäviä.

– Aluksi on hyvä kerätä myös ihan tavallisimpia sieniä, kuten keltavahveroita eli kantarelleja. Kun pääsee vauhtiin, oppii tunnistamaan muitakin sieniä.

Sieniä tunnistaessa kannattaa kiinnittää huomiota niiden kokoon ja muotoon.

– Väri voi joskus hämätä. Esimerkiksi kantarellit ovat toisinaan hyvin keltaisia, kun taas joskus ne voivat olla hyvin vaaleita, Heiska huomauttaa.

Sää on suosinut

Riina-Kaisa Heiska

Riina-Kaisa Heiska ja Niilo-poika käyvät ahkerasti sienestämässä. – Sienet ovat ekologinen ruokavaihtoehto. Samalla tulee itselle hyötyliikuntaa.

Heiska on huomannut, että tänä vuonna sienisyksy alkoi aikaisin. Mahdollisuudet on pitkäänkin sienestysaikaan.

– Jos jatkossa on vähän kostea ilma ja yöt ovat edes vähän lämpöisiä, niin keli on maailman paras sienille. Silloin tämä on ihan huippusyksy.

Loppukesällä sää oli paikoin jo vähän turhankin märkä jatkuvien sateiden takia.

– Jos sataa paljon, sienet pilaantuvat. Osa kantarelleista oli jo vähän pehmenneitä.

Sadekelilläkin sieniä voi käydä poimimassa, mutta paras ilma retkelle on suhteellisen kuiva ja aurinkoinen.

– Sateella sienet ovat niin märkiä, että puhdistamisessa on aika kova työ. Lisäksi ne kuivuvat pitkään.

Sienten poimimisen jälkeen saalis kannattaa käsitellä suhteellisen nopeasti.

– Sienet pilaantuvat melko helposti. Käsittelyn jälkeen ne pitää säilyttää kylmässä.

Mikäli keli tänä vuonna suosii, voi joulupöytäänkin saada tuoreita sieniä.

– Viime vuonna keräsin vielä jouluviikolla suppilovahveroita, satoja litroja sieniä vuodessa keräävä Heiska kertoo.

Monikäyttöisiä metsän antimia

suppilovahvero, sieni, sienestys

Suppilovahveroita on viime aikoina löytynyt hyvin metsistä. Sieniä ei kuitenkaan kannata kerätä läheltä isoja teitä, sillä sienet keräävät itseensä jonkin verran raskasmetalleja.

Herkkutatti on nimetty vuoden sieneksi, eikä suotta. Sitä nimittäin viedään Etelä- ja Keski-Eurooppaan asti.

– Herkkutatti on maultaan vähän pähkinäinen. Se on Suomessa yleinen sieni, ja sitä on paljon. Sitä parempaa tattia ei voi ollakaan! Heiska tietää.

Innokas sienestäjä neuvoo, että jos sieniin ei ole tottunut, kannattaa kokeilu aloittaa suppilovahveroista.

– Ne ovat aika neutraalin makuisia. Suppilovahverot voi esimerkiksi laittaa pieniksi ja sitten sekoittaa lihapullataikinan sekaan.

Kantarellit ovat suomalaisten suuressa suosiossa. Heiskan perheessäkin ne ovat himoittua tavaraa.

– Ensimmäiset kantarellit lapset syövät aina paistettuina ja ruisleivän päällä. Tänäkin vuonna ajattelin, että olisin tehnyt kantarelleista kastikkeen pastalle, mutta en ehtinyt, kun ne jo katosivat parempiin suihin.

Heiska opastaa, että kantarelli ja broileri muodostavat hyvän makuparin, joka sopii lisukkeeksi esimerkiksi pastalle.

Muitakin ruokasieniä kannattaa rohkeasti kokeilla.

– Lampaankääpäpihvi on todella hyvää. Leivitetään vain lakkiosa, niin kuin leivittäisiin vaikka possupihvi, vehnäjauhoilla, kananmunalla ja korppujauhoilla. Sitten vain paistetaan pannulla, Heiska neuvoo.

Osa sienistä täytyy ryöpätä eli kiehauttaa vedessä puhdistuksen jälkeen. Sen sijaan esimerkiksi kantarelleille riittää hyvä kuivatus, vaikkapa paistinpannulla, minkä jälkeen ne voi pakastaa.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?