Innokkaiden sienestäjien kannattaa suunnata metsään sienijahtiin jo nyt, sillä kosteahko kesä on kiihdyttänyt satoa. Aloittelijan kannattaa aloittaa sienestys omasta lähimetsästä hyvillä kuvilla varustettu sienikirja mukaan pakattuna.
Kehnäsieni on parhaimmillaan, kun lakki on pallomainen. Se tunnistaa vaaleanrusehtavasta värityksestä ja lakin hopeanhärmästä. – Kehnäsieni on maukas. Se ei tarvitse muuta kuin ison voiköntin seurakseen paistinpannulle, Kalska neuvoo.
Jo reilut kolmekymmentä vuotta sieniä tutkinut Esa Kalska povaa, että tulevasta sienisyksystä on tulossa erittäin hyvä.
– Märkyys ja viileys edesauttavat hyvää sienisatoa. Mikään ennustaja en ole, mutta jos sää jatkuu tällaisena ja elokuu ei muutu yhtäkkiä kuivaksi, niin kyllä me sieniä saamme, konkari kehuu.
Erityisesti keltavahveroiden eli kantarellien ystävien kannattaa suunnata metsään jo nyt, sillä maukkaita ruokasieniä on ollut saatavissa jo kesäkuusta asti.
Kalska ei kertomansa mukaan tiedä paljoakaan hyvistä sienimaastoista Ylöjärvellä, sillä mies ei vaivaudu kotiympäristöään pidemmälle sienestämään.
– Olen nyt muutamana päivänä käynyt käppäilemässä ihan oman pihani lähistöllä ja löytänyt kantarelleja paikasta, jonka bongasin muutama vuosi sitten, hän sanoo ja neuvoo samalla sienijahtiin lähteviä:
– Kantarellit viihtyvät yleensä koivuisissa sekametsissä. Ne kasvavat ryhmissä ja niitä voi löytää vuodesta toiseen samasta paikasta.
Toista suosittua ruokasientä, havumetsien sammalissa viihtyvää suppilovahveroa, voi myös löytää metsistä kylmien öiden takia.
– Suppilovahveroita saadaan yleensä vasta syyskuussa, sillä ne vaativat alle viiden asteen yölämpötilan kasvaakseen, sienimies tietää.
Sienimiehen keittiöstä löytyy sienijauhetta sekä kuivattuja herkkutatteja ja suppilovahveroita.
Sieni sopii moneen
– Minulla on sieniä aina kotona pakastettuna ja kuivattuna, kokonaisena tai jauheena. Käytän niitä paljon ruuanlaitossa, kuten kastikkeissa tai voileivän päällä, Kalska toteaa sienien käyttömahdollisuuksista.
Lempiruokasienikseen hän nimeää miedot sienet, joita ovat kanttarellien ja suppilovahveroiden lisäksi esimerkiksi mustatorvisieni, kuusilahokka ja herkkutattilajit.
– Harvinaisesta männynleppärouskua on kiva himoita, vaikka siihen ei usein törmää. Tämä sieni on kiva siitä, että sitä ei tarvitse esikeittää.
Suomesta ulkomaillekin rekkakaupalla vietävä herkkutatti on nyt parhaimmillaan, sillä syyskuun jälkeen kylmät kelit pilaavat arat tatit.
– Herkkutatit ovat tällä hetkellä hyvässä jamassa. Aarin alueelta voi löytää jopa satoja herkkutatteja. Kalska vinkkaa, että myös epäilyttävän näköinen lampaankääpä sopii erinomaisesti ruuanlaittoon.
Se on hyvää sellaisenaan paistettuna ja sopii mainiosti kuivattavaksi. Lampaankääpää voi säilöä myös mausteliemiin ja pakastaa omassa liemessään kiehauttamisen jälkeen. Sitä voi käyttää jopa lihan korvikkeena.
– Korputettu lampaankääpäpihvi sopii hyvin perinteisen lihapihvin tilalle, mies kehuu ja jatkaa:
– Jos lampaankääpäpihvistä saa kengänpohjan, niin vika on silloin paistajassa.
Esa Kalska vinkkaa, että ensikertalaisen kannattaa napata sienikirja mukaan metsäreissulle.
Sienet ovat paikallisia
Kalska pitää kirjaa omasta pihasta löytämistään sienistä. Eri lajeja on vuosien mittaan löytynyt liki 150. Kanttarelleja hän on saanut pihaltaan tänä vuonna kahdeksan kappaletta.
Eläkeläismies on sieniharrastuksen ohella kouluttautunut keruutuotetarkastajaksi. Hän tuntee luonnontuotteiden keruu- ja käyttötavat ja toimii asiantuntijana esimerkiksi sienten ja kasvien tunnistamisessa.
Ylöjärvelläkin on aiempina syksyinä järjestetty sienikursseja, joilla Kalska on ollut oppaana.
– Kurssit ovat olleet yleensä suosittuja. Kuljemme porukan kanssa Ylöjärven metsissä ja opettelemme tunnistamaan eri sienilajeja, hän valottaa kurssin sisältöä.
– Missä ikinä liikuskelenkin, niin kaikki vastaan tulevat sienet pyrin tunnistamaan. Olen tyytyväinen, jos törmään johonkin harvinaisempaan lajiin, sillä kotimaassamme on jopa 7 500 eri sienilajia, hän kertoo.
Sieniekspertin mielestä ihmisten pitäisi opetella tunnistamaan sieniä paremmin. Kalskalle virsi on tuttu, että aloittelija lähtee sieneen ja palaa tyhjin käsin, kun saalista ei muka löydy.
– Aina metsään mennessä löytyy sieniä. Ne pitää vain osata löytää, mies painottaa, mutta toteaa sienisadon olevan hyvin paikallista:
– Omassa lähimetsässäni kasvavia sienilajeja ei välttämättä löydy kuitenkaan Nokian maastoista.
Viimeisimmät kommentit