Syntyys on vähentynyt Ylöjärvellä useiden vuosien ajan ennen viime vuotta, jolloin se kääntyi pieneen nousuun. Ja iloinen asia on se, että alkuvuoden tilastojen perusteella Suomeen syntyy pitkän tauon jälkeen aiempaa enemmän vauvoja. Aika näyttää onko nouseva trendi pysyvä.
Kun viime vuotta verrataan vuoteen 2012 verrattuna, syntyy Ylöjärvellä nyt yli 60 prosenttia vähemmän lapsia kuin seitsemän vuotta sitten. Suomi on kokokonaisuudessaan erittäin alhaisen syntyvyyden maa. Maailmassa on vain noin 15 maata, joissa on yhtä alhainen kokonaishedelmällisyys kuin Suomessa.
Yksittäisen kaupungin keinot syntyvyyden lisäämiseen ovat vähäiset, mutta niitä keinoja kuitenkin on. Perheissä mietitään ennen kaikkea omaa taloutta, kun lasten hankkimista harkitaan. Perheiden taloudellista asemaa voitaisiin kohentaa ainakin erilaisilla perhetuilla. Tukia kannattaisi kohdistaa ensimmäisen lapsen syntymän aikaan, jolloin perheessä on usein pienimmät tulot.
Perhe- ja työelämää pitäisi kyetä sovittamaan yhteen nykyistä paremmin. Työ on pitkään määritellyt arkea ja erilaiset tilanteet perheissä ovat jääneet huomioimatta. Voisiko esimerkiksi päivähoidon aukioloaikoja pidentää, jotta työnteko ja lapsiarki olisi helpommin yhdistettävissä? Tämäkin toki vaatii kunnalta valmiutta varhaiskasvatuksen lisäinvestointeihin.
Asumiskustannuksiakin voisi yrittää hillitä. Asumisen tyyriys vaikuttaa suoraan lasten hankintamahdollisuuteen. Nuoret perheet tarvitsevat myös toimivia ja lähellä olevia palveluita, koska perheyhteisöjä ei tänä päivänä ole yhtä lähellä tukena kuin menneinä aikoina.
Syntyvyys voitaneen saada pysyvästi nousuun, jos kaikki käytettävissä olevat keinot otetaan käyttöön. Tämä vaatii taloudellisia resursseja. Koronan syöstessä valtion ja kuntien taloutta kohti aallonpohjaa, saattaa keinovalikoiman käyttöönotossa vierähtää aikaa. Toivottavasti ei liian pitkään.
