Arvoisa kansanedustaja Savio. Vaadit kolumnissasi että hallituksen tulisi nimittää virkamiehiksi pätevimmät hakijat puoluekantaan katsomatta. Olen asiasta osittain samaa mieltä. Toisaalta on luonnollista että virkamiehiksi valitaan henkilöitä joilla on samat arvot ja jotka ovat sitoutuneita hallitusohjelmassa kirjattujen päämäärien toteuttamiseen.
Näin toimitaan myös yritysmaailmassa. Johtajat eivät yleensä valitse alaisikseen henkilöitä, jotka eivät ole sitoutuneet yrityksen strategiaan. Eri näkemyksiä voi yksittäisissä asioissa olla, mutta isossa kuvassa mennään kohti yhteistä päämäärää. Muuten ei tule mitään. Näin ovat toimineet kaikki hallitukset maailman sivun, ja minulla on vahva epäilys siitä että näin tulisi toimimaan myös perussuomalainen puolue mikäli hallitusvastuussa olisi. En oikein jaksa uskoa että Jussi Halla-Ahon virkamieskoneistosta löytyisi kovin monta henkilöä joiden taustat ovat vihreissä tai vasemmistopuolueissa. Olivatpa sitten kuinka päteviä tahansa.
Arvostelit myös hallituksen palkkaamien avustajien määrän kasvua. Totta on, että niitä on enemmän kuin esimerkiksi Sipilän hallituksessa. Kysymys kuuluukin: onko parempi yrittää tehdä valmista kansan mieliksi mahdollisimman pienellä väkimäärällä ja huonolla valmistelulla saamatta asioita maaliin, vai panostaa perinpohjaiseen valmisteluun ja saada valmista aikaan?
Kuinka monta Sipilän hallituksen lakialoitetta jouduttiin vetämään takaisin perustuslain vastaisina? Entä miten kävi vuosia leivotun soten? Entä Bernerin hätäisesti leivotun taksilakiuudistuksen?
Nuo ovat nyt Marinin hallituksen pöydällä joten se on joutunut aloittamaan siivoamalla edellisten sotkut. Avustajien palkat eivät kaada Suomen taloutta, mutta se, että tärkeiden hankkeiden valmiiksi saaminen viivästyy vuosikausia resurssien puutteen takia maksaa yhteiskunnalle ja paljon. Hintalapun laskeminen onkin jo hieman haastavampi juttu. Avustajien palkkojen yhteenlasketulla summalla revittely on populismia, jos mikä.
Viime talvena kaikki kauhistelivat vanhustenhoidossa ilmenneitä törkeitä laiminlyöntejä, lähinnä yksityisten hoiva-alan yritysten toimesta. Kaikki poliittiset puolueet olivat yksimielisiä siitä että niin ei saa jatkua.
Nyt kun Marinin hallitus on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin asian korjaamiseksi, se kasvattaa tietysti julkisia menoja. Se taas tarkoittaa sitä, että menoihin on löydyttävä rahaa, eli veroeuroja.
Polttoaineen verotus on perussuomalaisten lempilapsi. Sen korottaminen on mielestänne epäoikeudenmukaista haja-asutusalueilla asuvia kohtaan. Sitä pitäisi kompensoida valtiovallan lompakosta. Mutta entä asumisen hinta? Muutamia kymmeniä kilometrejä Tampereelta saa omakotitalon samaan hintaan kuin kaupungista pienen kaksion, ydinkeskustasta vain yksiön. Pitäisikö sitäkin kompensoida? Eikö sekin ole epäoikeudenmukaista?
Asioilla on puolensa, kaikkea hyvää ei voi saada. Tämä mitenkään maaseudulla asuvia ihmisiä vähättelemättä tai eripuraa heidän ja kaupunkilaisten välille lietsomatta. Molemmissa ympäristöissä asuu pääosin hyviä ja kunniallisia ihmisiä.
Muutama sana yhteiskunnan omaisuuden myynnistä. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että niin sanotut luonnolliset monopolit tulisi pitää yhteiskunnan omistuksessa. Sähköyhtiöiden myynnistä saamme lukea mediasta päivittäin ja yleisimmin esille nostetaan valtion omistaman Fortumin sähköverkkojen myyminen yksityisille, ja sitä käytetään poliittisena lyömäaseena surutta, vaikka se on vain osa totuutta.
Sähköyhtiöiden myynti Suomessa lähti liikkeelle jo vuonna 1996, kun ruotsalainen, suurimmalta osin Ruotsin valtion omistama Vattenfall ryhtyi ostamaan suomalaisia, pääosin kuntien ja kaupunkien omistamia yhtiötä kuten Lapuan Sähkön, Hämeen Sähkön, Keski-Suomen Valon, Hämeenlinnan Energian ja niin edelleen.
Myös saksalainen E.ON hankki omistuksia Suomesta. Kaupungit ja kunnat menivät rahapulassaan halpaan, koska summat kuulostivat kunnan- ja kaupunginvaltuutetun korvaan suurilta. Kusivat pakkasella housuihinsa ja se lämmitti hetken. Sen jälkeen ovat sähköyhtiöt olleet kauppatavaraa, omistajat ovat vaihtuneet ja myös lait ja määräykset. On itsestään selvää että yhdelläkään sähköyhtiön osakkeensa myyneellä kaupungilla tai kunnalla ei ole ollut rahaa ostaa niitä takaisin. Edellä mainittu tapahtui ennen kuin sähkön myynti ja verkkoliiketoiminta eriytettiin toisistaan. Nyt verkkoyhtiöt ovat myrskyn silmässä kohonneiden siirtomaksujen takia.
Totuus tässä on se, että iso osa Suomen sähköverkosta, etenkin maaseudun avojohdoista, on tullut tiensä päähän ja saneeraus on pakon sanelemaa, omistipa verkon kuka tahansa, Caruna, Elenia tai Leppäkosken Sähkö.
Myös lakien ja määräysten laatijat ovat tiukentaneet laatuvaatimuksia sähkönjakelun varmuuden suhteen. Tulevaisuudessa ei pitkiä katkoksia enää sallita, ei edes niin lyhyitä kuin nyt. Verkot on saneerattava säävarmoiksi. Se maksaa, eikä muita maksumiehiä ole kuin kuluttajat.
Siirtomaksuja valvotaan viranomaisten toimesta ja ne perustuvat verkkoon tehtyihin investointeihin, joten mielivaltaisesti niitä ei voi kukaan korottaa. Ei, vaikka tätä ei poliittisissa puheissa tai kirjoituksissa kansalle kerrotakaan. Sama saneeraustyö olisi joka tapauksessa ollut edessä omistajista riippumatta.
Olen myös vakuuttunut siitä että lasku verkon saneerauksesta tehtynä perinteisellä vanhan hyvän ajan ”sähkölaitosvauhdilla” olisi vielä huomattavasti suurempi kuin yksityisten verkkoyhtiöiden toteuttamana. Myös perinteisten sähköyhtiöiden toiminta on aiemmasta tehostunut huomattavasti, sitä ei käy kiistäminen. Tässäkin muutoksessa ollaan menty laidasta toiseen vaikka ehkä paras vaihtoehto olisi löytynyt kultaiselta keskitieltä, jossa luonnollisen monopolin omistus on yhteiskunnan hallussa ja tekeminen yksityistetään, ainakin osittain. Mahdollinen tuotto jää kuntalaisten omiin taskuihin. Sitäkin onneksi vielä löytyy, muun muassa tältä paikkakunnalta. Siihen, miten yksityiset verkkoyhtiöt kikkailevat halpakorkoisten lainojen ja verotuksen kanssa, en ota kantaa. Se on talousihmisten ja ehkä myös poliitikkojen asia. Olen ymmärtänyt että sitä kikkailuakin tapahtuu.
Jyväskylässä paljon kohua aiheuttanut vesihuollon yksityistäminen oli järjenvastainen ehdotus. Onneksi kansa nousi sankoin joukoin vastustamaan hankkeen toteutumista. Vesihuollon yksityistämisestä ei ole maailmalta kuin huonoja esimerkkejä. Rautarouva Margaret Thatcher yksityisti vesihuollon Britanniassa aikoinaan ja seuraukset ovat olleet kotitalouksien kannalta katastrofaaliset. Yksityiset yritykset ovat laiminlyöneet verkkoon tarvittavat investoinnit, nostaneet hinnat taivaisiin eikä kansalaisille ole jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin maksaa kiltisti laskunsa.
Greenwichin yliopiston 2017 tekemän tutkimuksen mukaan kotitaloudet maksoivat käyttö- ja jätevesimaksuja 2,9 miljardia euroa enemmän vuodessa verrattuna siihen että vesihuolto olisi ollut julkisen sektorin hallussa.
Yksityistäminen ei tarkoita automaattisesti sitä että toiminta tehostuu ja kansa hyötyy. On muistettava että Jyväskylän tapauksella, ja vesihuollon yksityistämisellä Suomessa yleensä, ei ole Marinin hallituksen kanssa mitään tekemistä. Vaikka epäsuorasti siihen viittasitkin. Se on kuntien ja kaupunkien päätösvallassa. Lukijoita ei tule johtaa harhaan.
Vielä kysymys viime aikoina mediassa esille olleeseen keskusteluun perussuomalaisen puolueen todellisista arvoista. Mistä johtuu, että puolueen niin sanottu maltillinen siipi ei ota kovemmalla kädellä kantaa puolueeseen pesiintyneiden ääritahojen, kuten etnonationalistien, uusnatsien ja avoimen rasististen henkilöiden toimintaan?
Siellä on henkilöitä jotka ovat jopa julkisuudessa kertoneet kannattavansa valkoisen rodun ylivertaisuutta korostavaa, 1930-luvun Saksasta peräisin olevaa rotuoppia. Sen, mihin tuo ajattelu käytännössä johtaa, lienemme jo oppineet. Puolueessanne on asiallisia ja epäilemättä kansakunnan parasta ajattelevia ja yli puoluerajojen yhteistyökykyisiä henkilöitä, joihin sinutkin luen, mutta ääriaines saa siitä huolimatta tuoda ajatuksiaan esille ilman, että lotkautatte korvaanne. Pelkäättekö menettävänne ääniä vai mistä se johtuu että otatte (ehkä) aiheetta väärän leiman otsaanne? Vai onko ääriaines Jussi Halla-Ahon erityissuojeluksessa ja tästä syystä rivimiesten on oltava hiljaa?
Veijo Kortelainen
poliittisesti puolueeton tarkkailija
