Veronalennukset ovat kunnissa harvinaista herkkua

Rinteen hallitus lisää merkittävästi kuntien velvoitteita. Hallitusohjelman pysyvät menolisäykset lisäävät kuntatalouden kustannuksia noin 565 miljoonalla eurolla. Myös hallituksen kertaluonteiset menolisäykset kasvattavat kuntien menoja noin 200 miljoonalla eurolla seuraavina kolmena vuotena. Uudet tehtävät on luvattu korvata kunnille täysimääräisesti. Käytäntö on kuitenkin osoittanut, että valtionhallinto aliarvioi päätöksensä kustannusvaikutukset. Esimerkiksi tilakustannusten kasvu jää liian vähälle huomiolle.

Monessa kunnassa on eletty hyvinä aikoina leveästi ja tuhlattu verovaroja vähemmän tarpeellisiin hankkeisiin ja investointeihin. Kuntien on tehostettava toimintaansa ja palvelutuotantoaan. Veronkorotukset eivät ole oikea tie, vaikka myös Tampereella on kaavailtu tuloveroprosentin selkeää nostoa. Jää nähtäväksi, horjuuko naapurikaupunkimme pormestarikoalitio.

Ylöjärvi näyttäytyy kuntakentällä myönteisenä poikkeuksena. Ylöjärven talous on saatu säästötoimien myötä oikealle uralle. Kaupungin velkamäärä on kääntynyt huippuvuosista selkeään laskuun. Kaupunginjohtajan lokakuiseen talousarvioesitykseen sisältynyt ehdotus tuloveroprosentin alentamisesta ehti tuottaa myönteistä valtakunnallista julkisuutta kaupungille ja olisi toteutuessaan lisännyt Ylöjärven houkuttelevuutta sekä yritysten että veronmaksajien näkökulmasta. Valtuusto jätti kuitenkin tuloveroprosentin entiselleen tiukan äänestyksen jälkeen.

Onneksi valtuusto hyväksyi perussuomalaisten esityksen vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosentin laskusta. Päätös keventää hieman ylöjärveläisten asumiskustannuksia ja kasvattaa Ylöjärven vetovoimaa asukasystävällisenä kasvukaupunkina. Kenties tuloveroprosentin alennuskin näkee Ylöjärvellä ensi vuosikymmenen alkuvuosina päivänvalon.

Suurta epätietoisuutta kuntakentällä aiheuttaa erityisesti sote-uudistus, jonka suuntaviivat ovat edelleen haussa. Eduskunnassa käytiin lokakuussa lähetekeskustelu kuntien sote-investointien ja sote-palveluiden ulkoistusten rajoituslain jatkamisesta vuoden 2025 loppuun asti. Kunnissa esiintyy mahdollisen uudistuksen odottelun vuoksi suurta hämmennystä niiden tulopohjan muuttumisesta ja riittävyydestä. Kuntien omien sote-palveluiden kehittämistyö on samalla jämähtänyt lähes paikoilleen. Kriitikot ovatkin leimanneet sote-uudistuksen pelkäksi keskustan pitkään haaveileman maakuntahallinnon savuverhoksi.

Eduskunta saa sote-ratkaisua odotellessaan käsiteltäväkseen muun muassa kannabiksen käytön rangaistavuuden poistamista vaativan kansalaisaloitteen. Lähtökohtaisesti kansalaisaloitejärjestelmä on tärkeä laajennus demokratiaan. En kuitenkaan pidä kyseisen kansalaisaloitteen sisältöä lainkaan kannatettavana. Aloite tuskin saa taakseen eduskuntaenemmistöä.

Silti esimerkiksi vihreiden ohjelmaan sisältyy kansalaisaloitteen kanssa samanhenkisiä linjauksia. Sisäministeri Ohisalo on jopa esittänyt näkemyksen, jonka mukaan minkään huumausaineen käytöstä ei tulisi rangaista. Suomen sisäisestä turvallisuudesta vastaavan ministerin lausumaksi ajatus on erityisen käsittämätön.

Kaikkiin huumeisiin tulee mielestäni suhtautua hyvin torjuvasti. Huumeet eivät ole vaarattomia käyttäjilleen tai sivullisille. Lisääntynyt huumeidenkäyttö on pahentanut nuorten syrjäytymisriskiä ja aiheuttanut ongelmia esimerkiksi monissa oppilaitoksissa. Poliisi on huolissaan huumeidenkäytön kasvusta ja sen aiheuttamista lisääntyneistä järjestyshäiriöistä. Huumeiden saatavuutta tulee vaikeuttaa ja rangaista tuntuvasti etenkin niiden myyjiä. Tiukka suhtautuminen huumeisiin antaisi erityisesti lapsille ja nuorille paremmat eväät turvalliseen tulevaisuuteen.