Soittimia moneen lähtöön – skeittiramppi ja -laudat saivat kurulaisen perinnesoitinten rakentaja Juhana Nyrhisen käsittelyssä kanteleen kielet

Juhana Nyrhinen rakentaa työkseen perinnesoittimia. Tänä kesänä ylöjärveläismies kokeili jotain uutta ja pystytti kanteleen kielillä varustetun skeittirampin Tampereelle. Ramppi on osa Finlayson Art Arean näyttelyä, jossa myös Nyrhisen soittimia on esillä.

Väinö Linnan aukio Finlaysonin tehdasrakennusten välissä on lauantai-iltapäivänä rauhallinen. Keskellä aukiota seisoo värikäs skeittiramppi, joka ensisilmäyksellä näyttää tuiki tavalliselta rampilta. Lähempi tarkkailu paljastaa kuitenkin molempien päätyjen sivuihin viritetyt kanteleen kielet.

Skeittiramppi on kurulaisen perinnesoitinten rakentaja Juhana Nyrhisen käsialaa. Nyrhinen rakentaa uniikit instrumenttinsa pääosin Ylöjärven metsistä keräämistään luonnonmateriaaleista. Kulttuuriosuuskunta Uulussa soitinten korjaamisen ja rakentamisen lisäksi hän saa elantonsa opettamalla Sibeliusakatemiassa.

Muinaisinstrumenttien ohella soitinmies on nikkaroinut myös kokeellisemman soitinsarjan: Finlaysonilla on esillä käyttökelpoisen skeittirampin lisäksi skeittilautoihin rakennettuja sähkökanteleita, nekin täysiverisiä soittimia.

Nyrhinen oli itsekin nuorena kova skeittaamaan. Vaikka harrastus on sittemmin hiipunut, on skeittikulttuuri yhä osa miehen identiteettiä.

Vaikka Nyrhisen töitä on ollut aiemminkin esillä taidenäyttelyissä, vierastaa mies taiteilija-nimikettä.

– Etupäässä olen muinaissoitinten rakentaja. Ensimmäistä kertaa nyt näyttelyn auettua joku toimittaja viittasi minuun ja kuvanveistäjävaimooni taiteilijapariskuntana. Se tuntui kummalliselta, sillä en pidä itseäni taiteilijana, päivittelee mies ajatusta huvittuneena.

Modernin kaupunkikanteleen skeittilautarunko on veistetty koivusta. Sähköllä toimiva soitin on erikoisesta ulkomuodostaan huolimatta tavalliseen tapaan toimiva instrumentti.

Näyttelynsä Nyrhinen nimesi yhdistämällä sanat metsä, ääni ja sähkö. MÄSÄ Universe kuvaakin hyvin esillä olevia soittimia, sillä skeittilautakanteleet ovat samaan aikaan sekä vanhahtavia että moderneja, ja yhdistävät luontoa kaupunkikulttuuriin. Työt olivat esillä jo vuonna 2017 Helsingin Tiketissä, joten tällä kertaa Nyrhinen halusi laajentaa näyttelyään skeittirampilla.

Skeittiramppi on kannanotto metelin ja musiikin erosta

Nyrhinen kertoo ramppia maalanneiden taiteilijoiden olleen huolissaan siitä, mahtaako kielten pitämä ääni kuulua skeittauksen kolinan alta. Musiikkia soittavan rampin rakentaminen ei kuitenkaan ollut Nyrhisen perimmäinen tarkoitus työlleen.

– Monesti olen kuullut ihmisten valittelevan skeittauksen aiheuttamaa meteliä. Tuulessa värisevät kielet ovat kannanotto, jolla haluan laittaa ihmiset pohtimaan, mikä on musiikkia ja mikä melua.

Käyttäjiltä Nyrhinen on saanut kiittävää palautetta. Rampilla temppuilevat Jesse Virtanen ja Aleksi Annola kehuvat erityisesti sijaintia, sillä aukio on rauhallinen, eikä ohikulkijoita liiemmin ole.

Skeittiramppi on käytettävissä Väinö Linnan aukiolla vain kesäkuukausina, ja teoksen tulevaisuus on vielä hämärän peitossa. Nyrhinen näkisi sen mielellään Ylöjärvelle avattavassa skeittipuistossa, mutta toimenpiteitä asian eteen ei ole vielä tehty.

Väinö Linnan aukiota täydentävä skeittiramppi nousi pystyyn paikan päällä parissa viikossa. Kanteleen kielet on upotettu päätyjen pystyosiin.

Soitinten rakentaja skeittasi itsekin aktiivisesti nuoremmalla iällä, ja vaikka harrastus on sittemmin hiipunut, on skeittikulttuuri yhä lähellä sydäntä ja identiteettiä.

– Nuorena olisin itse toivonut parempia skeittimahdollisuuksia. On hienoa, että Ylöjärvelle rakennetaan oma puisto, jossa harrastajat pääsevät temppuilemaan ja notkumaan päivisin, kehuu Nyrhinen.

Lisää Nyrhisen työstä ja ajatuksista soittimista voit lukea täältä.

Finlayson Art Arean kesänäyttely on kävijöille ilmainen ja avoinna sunnuntaihin 25.8. saakka. Perjantaina 23.8. Väinö Linnan aukion rampilla pidetään skeittikilpailu, jonka sarjakilpailuihin jokainen halukas voi osallistua paikan päällä.

Jokainen skeittilautakantele on uniikki työ: pintojen maalaukset ovat eri taiteilijoiden käsialaa, ja yhden on maalannut Nyrhisen oma Hilda-tytär.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.