4-vuotias Viljo huuti ihastuksissaan ilmoille: ”Veittola on ihan huikea paikka” – kartanon uusi isäntäväki palautti uusklassisen pytingin alkuperäiseen asuunsa

Suomen ensimmäisiin naisarkkitehteihin kuuluneen Kerttu Rytkösen piirtämä uusklassinen Veittolan kartano saa uuden elämän Ylöjärvellä. Remontin pääsuunnittelija, arkkitehti Taina Väisänen korostaa ratkaisuillaan arkkitehtonisesti puhdaslinjaisen rakennuksen alkuperäistä ryhdikkyyttä. Designin, antiikin ja taiteen parissa työskentelevät Annmari ja Jukka Takala tekevät uudesta maaseutukodistaan hiljentymisen linnakkeen. Pihapiiri superhienoine pytinkeineen tarjoaa työtä pitkälle tulevaisuuteen.

Annmari ja Jukka Takala ovat maaseudun paluumuuttajia. Veittolassa pariskunta ihastui pytingin lisäksi luontoon. Kartanolta rantasaunalle on kaunis koivukuja.

Veittolan kartanon prinsessaruususen uni järeiden petäjien, kartiomaisten metsäkuusien ja kookkaiden riippakoivujen katveessa on päättynyt.

Isäntäpari Annmari ja Jukka Takala ihastelevat vanhojen pihapuiden veistoksellisuutta. Satoja vuosia paikoillaan varttuneet männyt ovat kasvattaneet paksujen runkojensa suojaksi kilpikaarnapeitteet. Tuuheaoksaiset kuuset tuoksuvat pihkalta. Koivut tarjoavat vilvoittavia katvepaikkoja helteillä.

Pihan vanhat polut erottuvat jälleen tantereesta, kun talon väki talloo niitä pitkin pehtorilaan, aitastolle, navetalle ja talvisaunalle.

– Veittolassa on kaikki suurta. Sanonta on tuttu vuosikymmenien takaa, Takalat kertovat.

Isännän ja emännän kädet eivät yllä pihapuiden runkojen ympäri, vaikka he kuinka koettavat kurkottaa.

Pariskunta ihastelee luonnonmukaista puutarhaa. Toukokuussa se kukoistaa valtaisana valkovuokkomerenä. Vuokkojenkin kukat ovat silmiinpistävästi tavallista kookkaampia.

– Nautimme jo ajatuksesta, että pääsemme poimimaan mustikat piirakkaan lähimetsästä, Takalat ihastelevat.

Seitsemän lastenlasta on täydessä elementissään, kun he pääsevät kirmaamaan Veittolan pihamaalla.

– Nelivuotias pojanpoikamme Viljo kuulutti hiljan leikkiensä lomassa: ”Veittola on ihan huikea paikka”, Takalat kertovat.

Jukka-vaari laitattikin rakennusmiehillä perinteisen lautakeinun pihakoivun tanakkaan oksanhaaraan.

– Tässä kiikussa saakin kunnon vauhdit.

Takaloiden mielestä kartanon avara pihapiiri on kuin olohuone.

Suomen ensimmäisiin naisarkkitehteihin kuulunut Kerttu Rytkönen (1895-1991) on suunnitellut uusklassisen tyylisuuntauksen puhdaan edustajan Veittolan kartanon. Rakennus valmistui vuonna 1938. Ylöjärveläinen arkkitehti Taina Väisänen toimi pääsuunnittelijana juuri valmistuneessa remontissa.

– Ihastuimme ensisilmäyksellä miljööseen, jossa vallitsee täydellinen maaseudun rauha. Ihastelemme eläinten määrää. Täällä saamme nauttia iloisesta lintujen laulusta, jota rytmittää Ylöjärven nimikkolinnun, palokärjen rummutukset.

Takalat tekevätkin paluun maaseudun asukkaiksi. Haja-asutusalueen arki on heille ennestään tuttua.

Uusi isäntäväki ei kiirehdi poistamaan lähimetsiköstä kaatuneita puita. Takalat nauttivat mielellään linnuista, jotka etsivät ruokaa lahoavista rungoista.

Peuratkin ovat tulleet tutuiksi. Satumaiset kavioeläimet uskaltautuvat murkinoimaan aamu-usvan aikaan pihapiiriin.

Viimeksi Tampereen Laukontorin äärellä asuneet Takalat ovat huomanneet, miten heistä molemmista on pienessä ajassa putkahtanut esiin jälleen maaseudun asukas.

– Kiirehdimme työstä Veittolaan. Täällä maltamme pysähtyä, ihastella luonnon kauneutta ja moni-ilmeisyyttä. Annamme itsellemme luvan olla tekemättä mitään.

Arkkitehti Taina Väisänen sanoo Ylöjärven kaupunkikeskuksen läheisyydessä sijaitsevan Veittolan täyttävän tavoitteen: ”Mennään maalle ja metsään!”

– Paikka suo tilaisuuden olla omassa yksinäisyydessä, omassa maailmassaan, Väisänen onnittelee.

Jukka Takala sanoo turvautuvansa mielellään pihanurmikon leikkuussa vanhanaikaiseen viikatteeseen.

– Säilytämme pihan aktiivisen tekemisen tantereena, jossa lastenlapset saavat temmeltää niin paljon kun jaksavat.

Rakennukset kuin helmiä

Annmari Takala on viherpeukalo. Hän kasvatti tomaatit kartanon ikkunoiden kevätauringossa ennen ulos siirtämistä.

Pehtorila, luhtiaitta, talvisauna, kivinavetta ja päärakennus muodostavat eheän taloryppään mäkitörmällään Veittijärven läheisyydessä.

Annmari ja Jukka Takala iloitsevat, että saivat vuokrattua kartanolle kuuluneen rantasaunan Ylöjärven kaupungilta.

Takaloilla on pitkänaikavälin suunnitelma rakennusten saattamiseksi paraatikuntoonsa.

– Tärkeintä on, että jokaisessa rakennuksessa on ehjä katto, etteivät vesi ja kosteus pääse tekemään tuhojaan, isäntäväki sanoo.

– Olemme tuumaustauolla. Mietimme jokaisen töllin tulevaa käyttöä.

Arkkitehti Taina Väisänen ihastelee, että Veittolan pihapiirissä vallitsee täydellinen klassismin symmetria.

– Arvostan kartanon piirtänyttä arkkitehti Kerttu Rytköstä erittäin paljon, koska hän on suunnitellut päärakennuksen pieteetillä kokonaisuuteen sulautuvaksi. Ryhdikäs uusklassinen talo ei kilju muodoillaan eikä värityksellään. Rakennusten muodostama sommitelma on täydellinen, Väisänen ylistää.

Väisänen nostaa todelliseksi helmeksi koivukujan, jonka kartanon vastaisessa päässä siintää punamultainen rantasauna. Se seisoo vakaasti rantatöyräällä, vaikka ukkosen synnyttämä salama ruhjoi yhtä seinää.

– Laitamme kesäsaunan kylpykuntoon. Odotamme kylyn löylyjen ja järven raikkaan uimaveden tarjoavan rattoisia tuokioita supisuomalaisessa järvimaisemassa, Takalat haaveilevat.

Arkkitehti Taina Väisäsen mukaan hirsisessä talvisaunassa on vahvoja kansallisromanttisia piirteitä.

Annmari ja Jukka Takala ihastelevat pihasaunan tilavuutta niin leveys- kuin korkeussuunnassa. He uskovat saunavanhuksen jonkin pätevän hirsiexpertin hoiviin.

– Odotamme jo, että pääsemme joulusaunaan tähän valloittavaan rakennustaiteen helmeen.

Pehtorilan pirtti ja kamarit kylpevät luonnon valossa mainioiden ikkunoidensa ansiosta. Takaloiden mukaan puhdastyylinen hämäläistalo tarjoaa runsaasti käyttömahdollisuuksia. Ne kypsyvät tulevien vuosien saatossa.

Luhtiaitta on varsinainen monitoimitila. Sen jalostamisessa vain taivas on kattona.

Aitan, saunan ja pehtorilan hirsikehikot ovat terveet.

Karjasuoja on rakennettu järeästä kivestä, harmaasta graniitista.

Takalat eivät stressaa kunnostusta odottavien piharakennusten suhteen.

– Kaikella on aikansa päällä maan. Hiljaa hyvä tulee.

Parhaaksi paikaksi maan päällä

Kaasuliesi ja puuhella ovat Annmari Takalan keittiön helmiä.

Oma koti kullan kallis. Tämä sanonta on Annmari ja Jukka Takalan huoneentauluna, kun he sisustavat Veittolaa pääkodikseen.

– Emme tee tästä edustuskotia, pariskunta teroittaa.

– Kalustamme ja sisustamme huoneita ajan kanssa. Tarkan harkinnan tuloksena keittiöstä, salista sekä kamareista ja vinttitiloista muotoutuu näköisemme ja oloisemme.

Ruokaihmisinä Takalat arvostavat toimivaa keittiötä. Kyökin sydämenä on perinteinen kaasuliesi ja puuhella.

– Olemme blinien ystäviä. Maukkaimmat ja kauneimmat blinit paistuvat valurautapannuissa klapien palaessa hellan puupesässä, he tunnelmoivat.

Annmari Takala odottaa vihanneksia ja juureksia omasta ryytimaasta. Hän taimitti tomaatit kartanon ikkunoiden äärellä.

Takalat ovat perinteisten kirjojen suurkuluttajia. Pariskunta tekee yhdestä huoneesta kirjaston. Sen kalusteisiin kuuluu muun muassa kaappiharvinaisuus, joka hankittiin Suomeen vuonna 1918, kun maasta tehtiin kuningaskuntaa. Jos monarkistit olisivat voittaneet, komea puukaappi olisi ollut Friedrich Karlin linnassa.

Veittolan kirjaston hyllymetrit täyttyvät ymmärrettävästi teoksista, joissa käsitellään antiikkia, designia ja taidetta.

– Kirjasto osoittaa mielenkiintomme kohteen, pariskunta kiteyttää.

Oleskelutilat ovat rentouttavaa oleilua varten.

Ruokailutilassa on iso pöytä, jotta koko perhe lapsia ja lastenlapsia myöten mahtuu yhteen kattaukseen.

Yläkerta on koko komeudessaan yhtä tilaa. Ullakolla on nurkkaus töitä varten.

– Lastenlapset ovat ottaneet hallin omakseen, koska he saavat temmeltää vapaasti, Takalat hymyilevät.

Annmari ja Jukka Takala kuvaavat Veittolaa ihmisen kokoiseksi kodiksi, jossa kaikki mittasuhteet ovat inhimillisiä.

– Olemme sivuuttaneet ajat, jolloin neliöt merkitsivät. Elämä on rakennettava kulloisenkin tilanteen mukaan. Nyt olemme vaiheessa, jossa luovumme jostakin. Veittola antaa kaiken sen, mitä tarvitsemme.

– Suuri osa meidän ikäisistämme muuttaa omakotitalosta kerrostaloon. Me teemme päinvastoin.

Veittolassa ei kummittele

Mouhijärveläinen kirvesmies Pentti Kopalainen on jättänyt mestaruutensa jäljet Veittolan sisätiloihin. Tammi sykähdyttää muun muassa sisääntuloaulan lattian ja toiseen kerrokseen johtavan portaikon rakennusaineena.

Arkkitehti Taina Väisänen tietää Ylöjärvellä elävän sitkeänä olettamuksen, jonka mukaan Veitto olisi kummitustalo.

– Ei kummittele, hän vakuuttaa napakasti.

Veittola on erotettu perinnönjaossa Mäkkylästä vuonna 1918.

Varatuomari, pankinjohtaja Alpi Rytkönen hankki Veittolan omistukseensa vuonna 1926. Tulipalo tuhosi tilan huvilamaisen päärakennuksen vuonna 1929.

Alpi ja Kerttu Rytkönen rakennuttivat uuden päärakennuksen arkkitehti Kerttu Rytkösen piirustusten mukaan. Tiilistä muurattu ja laastilla verhoiltu kartano valmistui vuonna 1938.

Huomionarvoista on se, että Alpi Rytkösen vuonna 1895 syntynyt Kerttu-sisko oli maamme ensimmäisiä naisarkkitehtejä. Hän valmistui arkkitehdiksi vuonna 1921. Opiskeluaikanaan Kerttu Rytkönen toimi piirtäjänä arkkitehti Eliel Saarisen toimistossa. Valmistuttuaan Rytkönen oli Kuopiossa lääninarkkitehtina. Sittemmin hän työskenteli Helsingin kaupungin apulaisasuntotarkastajana ja asuntojen tarkastajana.

Kerttu Rytkönen tunnetaan useiden koulu- ja kartanorakennuksien suunnittelijana. Hänen kädenjälkeään ovat lukuisat Suomen Maatalous-Osake-Pankin konttorirakennukset. Rytkösen tunnetuin rakennus on Helsingin Kaivopuistossa oleva Salus-sairaala.

Alpi ja Kerttu Rytkönen viljelivät henkilökuntansa turvin tilan peltoja. Veittola tunnettiinkin seudulla maanviljelyksen mallitilana.

Kun Suomi oli toisessa maailmansodassa, Ylöjärven Veittolassa oli evakossa pankkitarkastusvirasto. Sekin on kaistale kartanon monipuolista historiaa.

Annmari ja Jukka Takala ovat kohdanneet monissa yhteyksissä maininnan: ”Veittola on ilmiö.” Mitä enemmän he syventyvät paikan historiaan, sitä enemmän he ymmärtävät tämän ilmiön mysteeriä.

– Kiehtovaa on juuri se, että Veittolan lumo ja tenho kumpuavat täysin muista asioista kuin perinteisesti suomalaisista kartanoista puhuttaessa. Omintakeisuus miellyttää ja vetää meitä puoleensa.

Muistot palaavat

Veittolan kanssa tuttavuutta tehdessään Annmari ja Jukka Takala ovat huomanneet monta kertaa, miten kartano miljöineen palauttaa heidän ajatuksiinsa muistoja omasta lapsuudesta ja nuoruudesta.

– Jokaisella paikalla on historiansa ja tarinansa. Haluamme tuntea Veittolan historian ja tuoda siihen oman lisämme.

Takalat seurasivat Veittolan remontin etenemistä tarkasti.

– Mouhijärveläinen kirvesmies Pentti Kopalainen apureineen on tehnyt kaikki kunnostustyöt, jotta lopputulos on taattua mestarityötä. Kaikessa näkyy osaajan kädenjälki, Takalat kiittävät.

Takaloille supisuomalainen järvi merkitsee paljon.

– Kun tulimme pari vuotta sitten ensimmäisen kerran Veittolaan, alue uhkui luonnon kauneutta. Järveltä puhaltanut tuuli sävytti raitista ilmaa, jota on ilo hengittää.

– Löydämme itsemme monta kertaa istumasta Veittolan pihasta. Olemme hiljaa ja aistimme flooran ja faunan antia.

Annmari Takala istuttaa tänä kesänä Veittolan pihaan kolme Ylöjärvi-ruusua uuden kotikaupungin 150-vuotisjuhlan kunniaksi.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.