Pirkanmaa on hännänhuippu tuulivoiman tuotannossa – Smart Windpower Oy:n ylöjärveläiset yrittäjät vaativat Pirkanmaan liitolta ajanmukaista tuulivoimaselvitystä

Tuulivoimaprojekteja kehittävän ylöjärveläisen Smart Windpover Oy:n vetäjät Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja tietävät omakohtaisesti, mitä tarkoittaa taistelu tuulimyllyjä vastaan. Jo vuosikymmenen kotimaisen tuulivoiman puolesta työskennelleet miehet äimistelevät Pirkanmaan pyöreää nollaa maakuntien välisessä tuotantokapasiteettivertailussa. Pohjanmaalla ja Lapissa hankkeitaan toteuttavat yrittäjät odottavat suomalaisten vihdoinkin vapautuvan tuulivoimalakammostaan ja ryhtyvän tositekoihin ilmastonmuutoksen torjunnassa.

– Jos Ylöjärvelle rakennettaisiin 15-20 tuulivoimalan puisto, sen tuotanto kattaisi koko kaupungin vuotuisen sähkön tarpeen. Sopiva paikka löytyisi Kurun erämaisilta seuduilta, Smart Windpower Oy:n toimitusjohtaja Kalle Riihikoski ja tuotantojohtaja Raimo Kivioja sanovat. Miehet ovat kehittäneet jo kymmenen vuotta suomalaista tuulivoimatoimialaa.

Smart Windpower Oy:n toimiston ikkunapenkeillä seisoo rivi tuulivoimaloiden pienoismalleja. Niiden siivet ovat levossa.

Toimitusjohtaja Kalle Riihikoski ja tuotantojohtaja Raimo Kivioja odottavat suomalaisen tuulivoiman saavan vihdoinkin tuulta purjeisiinsa.

– Maamme haluaa olla ilmastonmuutoksen hillinnän edelläkävijä koko maailmassa. Tahtotilan toteutumista varten yhteiskuntamme on energiaratkaisuissaan otettava isot askeleet tuulivoiman tuntuvassa lisäämisessä, kaksikko vaatii.

– Kansalaiset pauhaavat hiilijalanjäljen pienentämisestä. Ihmisten on syytä tarkasti tutustua tuulivoiman faktoihin ja havahtua tosiasioihin uusiutuvan ja päästöttömän energiamuodon luontoystävällisyydestä, parivaljakko herättelee.

Riihikosken ja Kiviojan mukaan tuulivoimasta on tarjolla ruhtinaallisesti tietoa.

Pirkanmaa ei  loista tilastoissa

Tieto iskee pirkanmaalaiset ällikällä: jälkijunassa ollaan.

Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja sanovat, etteivät tuulivoimalat ole tuttuja ja jokapäiväisiä näkyjä kasvumaakunnassamme.

– Pirkanmaalla on vain muutamia harvoja yksityisiä tuulivoimaloita. Ne ovat harvinaisuuksia, miehet kuvailevat.

Ylöjärveläisyrittäjät sanovat tuulivoiman maakunnittaisen tuulivoiman tuotantokapasiteetin olevan tylyä luettavaa pirkanmaalaisittain. Se on täysi nolla.

Riihikosken ja Kiviojan mielestä tuulivoiman olemattomuus naarmuttaa ikävästi Suomen toiseksi suurimman kasvualueen kilpeä. Kansantalouden kakkosveturi kehuu koko ajan innovatiivisuudellaan ja moderniudellaan.

– Tuulivoima jos mikä on kehittyvän teknologian ala.

– Maamme hallitus haastaa mittaviin työllistämistalkoisiin. Tuulivoima on voimakkaasti kasvava teollisuudenala. Se työllistää koko ajan lisää ihmisiä, kun vain hankkeet saadaan poteroistaan liikkeelle. Työtä on tarjolla tuulivoimahankkeiden suunnittelussa, rakentamisessa, käytössä ja kunnossapidossa. Oma lukunsa on kokonaan tuulivoimaloissa käytettävien komponenttien ja materiaalien teollinen valmistaminen tuulivoimateknologiateollisuudelle.

Riihikosken ja Kiviojan katseet kohdistuvatkin Pirkanmaan liittoon.

– Maakuntaliiton tekemä Voimaa tuulesta Pirkanmaalla – Uusien tuulivoiman selvitysalueiden sähköverkkoselvitys -asiakirja ei ole kannustava eikä mahdollistava.

Tuulivoimamiehet vetoavat Pirkanmaan liittoon, jotta se käynnistäisi mahdollisimman nopeasti uuden tuulivoimaselvityksen laatimisen.

Tuulivoiman tuotannosta valtaosa eli 42 prosenttia tuotetaan Pohjois-Pohjanmaalla. Lappi (13 prosenttia), Satakunta (12) ja Pohjanmaa (10) tuottavat liki saman osuuden. Etelä-Pohjanmaan maakuntakin yltää 7 prosenttiin.

Kurun alueella puiston paikka

Ylöjärveläiset Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja ovat tuttuja tuulivoiman puolesta puhujia Pohjanmaalla ja Lapissa. Nämä maakunnat ovat tuulivoiman tuotannossa maamme kärkeä. Pirkanmaa kuuluu nollakerhoon.

Missä 23 kunnan alueella Pirkanmaalla olisi otollisia paikkoja tuulipuistoille?

Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja ovat tutkineet maakunnan perinpohjaisesti ja tietävät, minne tuulivoimalarivistöt olisi pystytettävä. Kuuma alue muodostuu Kuru-Kihniö-Parkano-Virrat-akselista.

Miesten mukaan tuulivoimalan tärkein perustamiskriteeri on sijainti.

– Maassamme parhaat tuuliolosuhteet vallitsevat Lapin tuntureilla sekä meri- ja rannikkoalueilla. Sisämaassakin on suotuisia paikkoja, joissa tuulisähkön tuotantomäärät ja -kustannukset ovat järkevät. Mielenkiinto kohdistuu kaistaleisiin, jotka nousevat noin 200 metriä merenpinnan yläpuolelle.

Riihikoski ja Kivioja näyttävät Pirkanmaan kartalta Ylöjärven Kurun erämaita, joissa voisi olla potentiaalia vähäisen asutuksen vuoksi. Plussana on sekin, että suuriosa maista on valtion omistuksessa.

Toisaalta alueen puutteena on se, ettei voimakkaita sähkövoimalinjoja ole aivan lähietäisyydellä. Lähimmät sähkövoimalinjat menevät Ylöjärveltä Parkanon suuntaan. Toinen voimalinjaverkko kulkee Näsijärven itäpuolella.

– Luonnollisesti tuuliolosuhteet ovat hyvät, he listaavat.

Riihikoski ja Kivioja sanovat, että 15-20 tuulivoimalan puistolla pystyttäisiin tuottamaan kaikki se sähkö, jonka paikkakunnan taloudet ja yritykset vuoden aikana tarvitsevat.

Suomesta energian viejä

– Suomesta voisi tulla merkittävä energian viejä, Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja herättelevät.

Parivaljakko toivoo, että maamme sähkön tuotantoa ja tuontia kuvaava piirakka havahduttaa suomalaiset oivaltamaan tuulivoiman mahdollisuudet.

Sähköstämme suuri osa eli 25 prosenttia tuotetaan ydinvoimaloissa. Vesivoiman osuus on 15 prosenttia. Tuulivoiman palanen on 7 prosenttia.

– Energian nettotuonti oli viime vuonna peräti 23 prosenttia. Se on paljon. Meillä on Euroopan huonoin sähköntuotannon omavaraisuus. Samanaikaisesti meidän tuulivoimatuotantomme on täysin lapsenkengissä koko maanosassa. Esimerkiksi Ruotsissa tuulivoiman osuus on jo 12 prosenttia ja Tanskassa hulppeat 41 prosenttia.

Riihikosken ja Kiviojan mukaan Suomen Tuulivoimayhdistys ry:n esittämät tuulivoiman kasvuluvut ovat täysin realistiset.

– Maamme tuulivoimatuotantoa voidaan helpostikin lisätä vuoteen 2030 mennessä niin, että tuulivoimalla katetaan 30 prosenttia sähkönkulutuksestamme. Nykyisillä tehokkailla tuulivoimaloilla sähköä voidaan tuottaa kaiken kukkuraksi markkinaehtoisesti ilman tukia.

Lisäys kasvattaisi tuulivoimakapasiteettimme noin 8 000 megawattiin ja tuotannon 30 terawattituntiin.

30 prosentin tavoitteen saavuttaminen toisi maahamme 25 miljardin euron tuulivoimalainvestoinnit. Luvassa on kipeästi kaivattuja työpaikkoja ja verotuloja.

Riihikoski ja Kivioja onnittelevat ruotsalaisia.

– Naapurimaassamme on käynnissä Euroopan suurimman tuulipuiston rakentaminen Markbygdenissä. Tuulipuisto on kooltaan 450 neliökilometriä. Alueelle rakennetaan peräti 1 101 tuulivoimalaa.

Kaukonäköisyyttä, kiitos

Vaikka tuulivoimaliiketoimintaympäristö on osoittautunut vuosikymmenen aikana vaikeaksi Suomessa, Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja eivät ole menettäneet tulevaisuudenuskoaan tuulivoiman kulta-ajan suhteen.

– Olemme sijoittaneet paljon rahaa, mutta luotamme eurojemme tulevan takaisin, he vakuuttavat.

Sinivalkoisessa tuulivoimapunnerruksessa Riihikoski ja Kivioja ovat törmänneet yhteiskuntamme eri tahojen vastuuttomaan lyhytnäköisyyteen. Kokonaisuuksien hahmottamattomuus ja hallitsemattomuus rehottavat.

Riihikoski ja Kivioja sanovat maamme kuntien jakautuvan hyvin mustavalkoisesti tuulivoiman kannattajiin ja vastustajiin. Suuri joukko kunnista on syvässä hiljaiselossa.

Ylöjärveläinen Smart Windpower Oy toimii tällä hetkellä tytäryhtiöineen Pohjanmaalla ja Lapissa. Riihikosken ja Kiviojan mukaan heidän jokainen hankkeensa on edennyt uniikkia polkuaan omalla aikataulullaan. Yhtä mallia maaliin pääsemiseksi ei ole.

– Meillä on Pyhäjoella Puskakorven Tuulivoima Oy, Pellossa Pellon Tuulivoima Oy, Rovaniemellä Rovaniemen Tuulivoima Oy sekä Ylitorniolla Ylitornion Tuulivoima Oy. Korostamme paikallisilla yhtiöillämme lähitoimintaa. Maksamme yhteisöverot koituvat jokaisen kunnan hyödyksi, jossa operoimme, yrittäjät teroittavat.

Puskakorven Tuulivoima Oy on noin sadan miljoonan euron hanke. Tämänhetkisen tiedon mukaan tuulivoimapuiston rakentaminen alkaa ensi vuonna. Kohteeseen tulee 16 tuulivoimalaa.

Rovaniemen Tuulivoima Oy:n on parhaillaan esiselvitysvaiheessa. Rovaniemelle on tulossa 22 tuulivoimalaa.

Ylitornion Tuulivoima Oy odottaa Ylitornion kunnan uutta kuntastrategiaa, jossa ylitorniolaiset ilmaisevat suhteensa tuulivoimaan.

– Kehitämme, rakennutamme, omistamme ja tuotamme tuulivoimaa erinomaisilla tuotantopaikoilla, he kehaisevat.

Mopo karkasi käsistä

Kalle Riihikoski innostui tuulivoimasta, kun hän alkoi miettiä maatilallaan, miten saisi suuret sähkölaskut siedettävän maltillisiksi. Tuumaamisen paikka oli vuonna 2009.

– Silloin yhteiskunnassa puhalsivat tuulet, jotka tukivat tuulivoimaa. Paneuduin sellaisiin tuulimyllymalleihin, joista olisi voinut valita parhaan mahdollisen omalle maatilalle.

– Havahduin tosiasiaan, että olen täysin tuulivoiman viemä mies. Sanan mukaisesti mopo karkasi kädestä. Innostustani voimistivat Euroopasta vyöryneet uutiset, joissa tuulivoimalle maalattiin erittäin valoisaa tulevaisuutta.

Riihikoski alkoi keskustella tuulivoimasta ystäviensä Raimo Kiviojan ja Pasi Tuomisen kanssa. Kolmikon turpakäräjät johtivat siihen, että miehet perustivat tuulivoimayrityksensä.

– Monet ajattelevat tuulivoimahankkeiden toteuttajien kuuluvan maailman pelastajiin, Riihikoski ja Kivioja huomauttavat.

– Totuus on tarua ihmeellisempää. Tuulivoiman parissa työskenteleviin ei aina suhtauduta myötämielisesti.

Riihikoski, Kivioja ja Tuominen eivät kadu, että he heittivät siviilityöpaikkansa ja heittäytyivät yrittäjiksi.

– Meidän kolmen miehen osaamisesta muodostuu kokonaisuus, jonka turvin olemme työtämme tehneet. Olemme jokainen oma persoonamme ja  joukkueena olemme tehokas. Olemme liikkeellä hyvällä etiikalla ja vahvalla moraalilla. Tavoitteemme ovat kristallinkirkkaat.

Puhetyötä parhaimmillaan

Tuulivoimaprojektit vievät Kalle Riihikoskea ja Raimo Kiviojaa pitkin Pohjanmaan lakeuksia ja Lapin kairoja.

– Työmme on suureksi osaksi puhumista, he kuvaavat.

Parivaljakko laskee jututtaneensa vuosien saatossa tuhansia kansalaisia: maanomistajia, kunnallispäättäjiä, maakuntapoliitikkoja sekä virkamiehiä.

– Olemme pitäneet satoja kertoja tuulivoimaa ja toimintaamme esitteleviä PowerPoint-esityksiä.

Riihikoski ja Kivioja tietävät, miltä tuntuu välillä olla parjattu työnsä takia.

– Maltti on valttia. Kun ihmisten tuulivoimatietoisuus kasvaa, he suhtautuvat hankkeisiin myönteisesti. Tämä tiedotustyö ottaa vuosia, mutta se kannattaa tehdä.

Riihikoski ja Kivioja uskovat tuulivoimalakeskustelun tasaantuvan, kun Suomeen kasvaa sukupolvi, joka on tottunut näkemään voimalarivejä.

– Muutos aiheuttaa aina vastarintaa. Leimallisinta ihmisten peloille on tutun maiseman menettäminen. Ihmisiä arveluttavat myös myllyjen äänet.

Tuulivoimamiehet uskovat ajan tekevän tehtävänsä.

– Ihmiset haluavat ostaa tarvitsemansa sähkön eli energian järkevällä hinnalla. Sähkölaskun loppusumma on hyvä konsultti.

– Ahkerasti maailmalla reissaavien suomalaisten kannattaa katsoa mitä muissa maissa tehdään. Esimerkiksi Sydän-Euroopan maat ovat täynnä tuulivoimapuistoja. Ne ovat esimerkiksi Saksassa arkipäivää.

Kannattava puisto 9 tuulivoimalalla

Millainen on kannattava tuulivoimapuisto?

Kalle Riihikoski ja Raimo Kivioja sanovat yhdeksän tuulivoimalan takaavan tuulivoimapuiston kannattavuuden.

– 15-30 tuulivoimalan puisto olisi optimaalinen.

Miehet muistuttavat tuulivoimahankkeen vaativan paljon aikaa ja tupakkaa. Hanke käynnistyy aina ympäristövaikutusarvioinnilla ja jatkuu tuuhean lupaviidakon läpi maaliin.

– Kunnat ovat avainasemassa. Ne sanovat viimeisen ja painavan sanan siitä, tuleeko tuulivoimapuisto niiden maaperälle vai ei.

Millainen on tyypillinen tuulivoimala?

Tuulivoimala koostuu kolmesta osasta: tornista, konehuoneesta ja siivistä.

Tornin tyypillinen korkeus on noin 150 metriä. Siivet eli lavat ovat noin 75-metrisiä.

Riihikosken ja Kiviojan mukaan nykyaikaiset tuulivoimalat ovat hyvin kestäviä ja siten pitkäikäisiä. Yksi voimala pyörii normaalisti 20-25 vuotta.

– Yleensä ikääntyneen voimalan tilalle rakennetaan uusi.

Jokaisen kansalaisen on hyvä painaa muistiinsa yhden tuulivoimalan keskihinta prosessin A:sta Ö:hön eli infran rakentamisesta käyttövalmiiksi tuulivoimalaksi: 5-6 miljoonaa euroa.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
Tutustu 5 viikkoa vain 1,90 €.