Maanantaina valtuuston käsittelyssä oli kaksi erittäin tärkeätä asiakirjaa.
Toinen niistä on pari pykälää aiemmin hyväksytty Ylöjärven hyvinvointityön raportti viime vuodelta ja toinen on suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin tukemiseksi vuosille 2019–2022.
Ikääntyneen väestön hyvinvointi on meille kaikille sydämen asia. Viime torstain valtuustoinfossa saimme Sirpa Ellalalta ja Marita Pitkäseltä kattavan esityksen suunnitelman laajasta ja monipuolisesta sisällöstä. Suunnitelmassa esitettyjen tavoitteiden asettaminen perustuu tietoon nykytilanteesta ja näkemykseen siitä, minkälaiseen muutokseen pyritään?
Siis mitä palvelumuotoja tarvitaan lisää, kun palveluja tarvitsevien ikäihmisten määrä kasvaa huimaa vauhtia ja erittäin paljon vaativia palveluja tarvitsevien ihmisten muistisairaudet lisääntyvät. Nykyään ne aiheuttavat yli 70 prosenttia vanhusten ympärivuorokautisen hoidon kustannuksista (valtakunnallinen arvio).
Muistisairauksien syntymekanismia ei vielä tunneta, mutta lisääntyminenhän johtuu paljolti siitä, että elämme pidempään kuin ennen. THL:n mukaan muistisairaudet monikertaistuvat tulevina vuosikymmeninä. Vanhukset eivät ole ongelma, mutta jos edessä oleviin haasteisiin ei varauduta vaikka faktatiedot ovat olemassa, syntyy ongelmia. Juuri siksi tarvitaan tämänkaltainen suunnitelma, jossa tulevat palvelutarpeet on huomioitu moniammatillisesti ja kattavasti.
Suunnitelmajakso ulottuu vain vuoteen 2022, mutta suunnitelmasta löytyvät tilastot ja ennusteet antavat osviittaa jo paljon pidemmälle, aina vuoteen 2040 asti. Yli 75-vuotiaiden määrän voimakas kasvu lisää palvelutarvetta jo tästä hetkestä alkaen.
Vanhushuoltoon on satsattava kokonaisvaltaisesti palvelurakennetta ja asumismuotoja kehittäen ja uusia vaistoehtoja etsien. Huoltosuhteen kehittymistä on seurattu huolestuneena pitkään, jo 1980-luvulta lähtien on kiinnitetty huomiota sen kehittymiseen huonompaan suuntaan.
Kun huoltosuhde nyt on 64 prosenttia, on se viidenkymmenen vuoden kuluttua jo 80 prosenttia. Silloin voidaan todella kysyä, kuka meitä hoitaa?
Soteuudistuksen kariutuminen siirsi uuden eduskunnan käsiteltäväksi muun muassa asiakasmaksulain ja vanhuspalvelulain uudistamisen. Saapa nähdä miten nopeasti nämä asiat otetaan käsittelyyn, sillä ennen vaaleja hoitajamitoitusta koskeva huoli oli kaikkien yhteinen.
Henkilökohtaisesti olen liputtanut sen puolesta, että tehostetun palveluasumisen ja laitoshoidon hoitajamitoitus 0,7 kirjataan sitovana lakiin. Missään tapauksessa ei kuitenkaan sovi unohtaa avohoidossa ilmenevää resurssipulaa. Ammattitaitoisen henkilökunnan lisäkoulutuksella on kiire! Tärkeintä on, että lakivalmistelussa kiinnitetään riittävästi huomiota laatuvaatimuksiin ja valvonnan tehostamiseen.
Asiakasmaksulakia on Ylöjärvellä noudatettu hyvin, mutta uudistusta tarvitaan valtakunnallisesti eriarvoisten käytäntöjen vuoksi ja erityisesti palveluasumisen hinnoittelussa.
Suunnitelman loppuun on kirjattu hyvinvoinnin edistämisen neljä painopistealuetta, tavoitteet ja toimenpiteet niiden toteuttamiseksi sekä eri toimialojen vastuut. Suora sitaatti: ”Ikääntyneiden hyvinvointiin vaikuttavat sosiaali- ja terveyspalvelujen lisäksi monet muut toimenpiteet, joita tarjoavat sivistys-, liikunta-, kulttuuri- ja ympäristötoimen, yhdyskuntatekniikan, asumisen ja rakentamisen palvelut sekä järjestöjen, yhteisöjen ja yritysten palvelut.”
Kiitän suunnitelman laatijoita erinomaisen tärkeän ja laadukkaan asiakirjan tuottamisesta. Siinä esitettyjä havaintoja ja tietoja on hyödynnettävä kaikessa päätöksenteossa ja kaupunkistrategian laadinnassa.
Maakunnallisesti tullaan vanhustenhuollon palveluissa kiinnittämään huomiota jatkohoitopaikkojen kehittämiseen ja palvelujen integroimiseen.
Leena Mankkinen
kaupunginvaltuutettu (sd.)
