Monta tukijalkaa auttaa kasvamaan

Kun Tampereen Konepajat Oy vuonna 2016 muutti Ylöjärven Menotielle, konsernin liikevaihto oli 24 miljoonaa euroa. Tämän vuoden liikevaihtoarvio on jo 34 miljoonaa euroa. Kolmessa vuodessa on tehty melkoinen kasvuharppaus.
Toimitusjohtaja Juhani Lehti kertoo, että Tampereen Konepajat Oy kasvattaa tuotantoaan sekä yrityskaupoilla että investoimalla robotiikkaan. Tekoäly tai esineiden internet eivät konepaja-alalla vielä kukoista.

Keväällä 2016 Elovainion Uutisissa kerrottiin Tampereen Konepajat Oy:n koonneen tytäryrityksiään saman katon alle Ylöjärven Menotielle. Jutussa toimitusjohtaja Juhani Lehti arveli, että eri osa-alueiden tiiviimmästä yhteistyöstä saataisiin synergiaetuja, jotka mahdollistaisivat liiketoiminnan kasvun.
Lehti oli ehkä enemmän oikeassa kuin itsekään uskoi. Tänä vuonna konsernin liikevaihdon arvioidaan olevan jo liki puolitoistakertainen kolmen vuoden takaiseen verrattuna.
– Oli oikea päätös koota eri liiketoimintamuodot yhteen. Kasvua on tullut ihan kaikilta osa-alueilta eli niin koneistuksesta kuin kokoonpanostakin. Liki 20 000 neliön tilat ovat mahdollistaneet tuotannon ja varastojen kasvun: vuokralaisia meillä ei hallissa enää mahdu olemaan, Lehti toteaa.
Tampereen Konepajat Oy:n menestysreseptiin kuuluu useamman erikoisalan yhdistäminen. Konsernin muodostavat konepajateollisuuden sopimusvalmistajat Lehti Group ja Riikonen Group, turvekoneita tekevä Peatmax sekä maatalouskoneita ja traktorin lisälaitteita valmistava MpH.
Kasvuvauhti ei ole ainakaan hiipumassa, sillä työn alla on taas uusia yrityskauppoja ja uuden erikoisalan valtaaminen vielä ennen kesää. Tarkemmin kaupoista ei voi tässä vaiheessa kertoa, mutta koneenrakennuksessa ja urakointisektorilla kuulemma pysytään.
– Yrityskauppa on hyvin selkeä tie hakea kasvua. Siinä pienempi yhtiö pääsee isomman toimijan kylkeen ja alkaa itsekin kasvaa saadessaan mittakaavaetua ja päästessään hankinnoissa isompiin volyymeihin, kasvuyrittäjä kuvaa yrityskaupoilla kasvamisen logiikkaa.

Yksi tapa palvella asiakkaita on varastoida heille valmistettavia tuotteita. Aikanaan Perlokselta tyhjiksi jääneissä halleissa on tilaa tällaisellekin palvelulle.

Joka syklissä joku kasvaa

Jokainen Tampereen Konepajat Oy:n tytäryritys on erikoistunut omalle melko kapealle alalleen eli niillä on oma niche-markkina, jossa ne ovat alan kärkeä. Kaikkien tuotteet kuitenkin liittyvät jollain tavalla koneurakointiin.
– Asiakkaamme ovat erikokoisia urakoitsijoita. Suurin asiakas lohkaisee noin 20 prosenttia myynnistä, eli emme ole liian riippuvaisia kenestäkään yksittäisestä asiakkaasta, Juhani Lehti sanoo.
Hän kertoo, että tytäryritysten asiakasryhmät on pyritty löytämään niin, että niiden tarpeet kulkevat eri kohdassa talouden sykliä. Jos kaivosalalla menee nyt lujaa, yhden tai kahden vuoden päästä vetävät logistiikka ja materiaalinkäsittely. Siitä parin vuoden kuluttua nousevat meriteollisuus ja öljynporauskalustoja valmistava offshore-teollisuus. Kun konsernilla on asiakkaita näillä kaikilla aloilla, tilauskirjat eivät ole missään vaiheessa tyhjillään.
– Markkinointimme perustuu siihen, että löydämme asiakkaat, joille pystymme tuottamaan mahdollisimman paljon lisäarvoa. Tunnettuus on toki tärkeää jo työnantajan roolissa, mutta haulikolla ei kannata ammuskella mainoksia moneen suuntaan, toimitusjohtaja toteaa.

Uusimmat robotit mittaavat ja skaannaavat jatkuvasti omia tekemisiään ja säätävät itse itseään.

Ekologisuus ja talous yhdessä

Muun muassa öljynporauslautoille päätyviä koneenosia valmistavan konsernin johtaja tuhahtelee ”epä-älylliselle viherpesulle”, mutta sanoo kaiken suomalaisen teollisuuden olevan maailman mittakaavassa ympäristöystävällistä clean tech -tuotantoa.
– Meidän kierrätysasteemme on 99,9 prosenttia. Siinä ei ole meille mitään uutta, sillä materiaalien mahdollisimman tehokas kierrätys on aina ollut järkevää, Juhani Lehti selittää maalaisjärkevää ekologisuutta.
– Kasvumme tulee suurelta osin asiakkaiden korvausinvestoinneista eli siitä, että he uusivat konekantaansa. Uudet laitteet ovat entistä energiatehokkaampia, jolloin tuottavuus lisääntyy ja ympäristö kiittää. Mitä suurempi ja tehokkaampi työkone, sitä paremmin yksikkö tuottaa, sitä vähemmän kuluu polttoainetta ja sitä pienempiä ovat päästöt.

Kilpailu osaajista kiristyy edelleen

Ylöjärveläisellä metalliteollisuudella on viime vuodet pyyhkinyt hyvin, mutta kilpailu osaavista työntekijöistä kiristyy. Toisen asteen koulutusjärjestelmän uudistaminen on pahasti kesken, eikä kouluista valmistu tarpeeksi koneistajia ja asentajia. Korkeakoulutettuja asiantuntijoita kyllä riittää.
– Palkkaisimme heti lisää väkeä, jos osaavia tekijöitä löytyisi. Ongelma on osittain myös siinä, että työtehtävät muuttuvat koko ajan automaation ja ohjausjärjestelmien kehittyessä. Työssä tarvitaan monialaosaamista, jota koulusta ei välttämättä saa. Yksi keino saada lisää osaavaa väkeä on palkata ”oppipoikia”, joita sitten pikku hiljaa opetetaan vaativampiin töihin, Juhani Lehti toteaa.
– Siinä mielessä toisen asteen ammatillinen koulutus on edelleen hyvä pohja, joka ei rajoita etenemistä. Meidän päällikkömme ovat enimmäkseen tulleet alun perin töihin ammattikoulupohjalta.

Hitsausrobotin tekemä sauma on niin siistiä, että valmis kappale näyttää yhdessä muotissa valetulta.

Konepajayrittäjä sanoo, että alan töiden muuttuminen vaativammaksi pahentaa myös nuorten syrjäytymisongelmaa. Yksinkertaisemmat työt, joihin riittää perustason koulutus, ovat siirtyneet pois Suomesta.
– Viidennes nuorista tiedä, mitä tekisi peruskoulun jälkeen. Se on selkeä yhteiskunnallinen haaste.
Juhani Lehti arvioi, että tyontekijäpulasta huolimatta pirkanmaalaisten yritysten suotuisat ajat jatkuvat vielä ainakin tämän vuoden. Hän kehottaa yrittäjäkollegoita satsaamaan omaan tuottavuuteen ja kilpailukykyyn nyt, kun maailmankaupassa on vielä myötätuulta.
– Omaa yritystä pitää koko ajan kehittää systemaattisesti, ja nyt on hyvä aika tehdä tulevaisuuteen tähtääviä investointeja. Globaalissa talou­dessa ei ole suojatyöpaikkoja eikä suojatoimialoja, vaan aina, jos ei kehity, joku muu kehittyy ja ajaa ohi.