Kuntien palvelut ovat muuttumassa liiketoiminnaksi, joka vääristää kuntalain 1§:ssä säädettyä kunnan tehtävää ”edistää asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa”. Näin on käymässä Pirkanmaalla.
Asumme Hämeenkyrön haja-asutusalueella ja kiinteistöömme kuuluu kolme vuosittain tyhjennettävää sakokaivoa. Tyhjennyksen on suorittanut paikallinen pienyrittäjä, joka on hoitanut asian lainmukaisesti.
Saimme alueelliselta jätehuoltolautakunnalta tiedotteen (13.11.2018) sako- ja umpikaivolietteiden tyhjennysvelvoitteesta, jossa vaaditaan käyttämään jätevesilietteiden tyhjennykseen Pirkanmaan Jätehuolto Oy:tä, joka on 17 pirkanmaalaisen kunnan omistama yhtiö.
Tiedotteessa mainitaan, että ”alueellisen jätehuoltoviranomaisen päätöksen mukaisesti (24.4.2013, §18) asumisessa syntyvien lietteiden kuljetuksen hoitaa Pirkanmaan Jätehuolto Oy 1.1.2017 lähtien”.
Mitä tämä tiedote tarkoittaa? Se tarkoittaa sitä, että Pirkanmaan Jätehuolto Oy haluaa ottaa alueella monopoliaseman jätehuollossa, mistä seuraa se, että muut alalla toimivat yrittäjät menettävät asiakkaitaan ja joissakin tapauksissa joutuvat lopettamaan toimintansa – toisin sanoen työttömyyttä ja toimeentulon heikkenemistä kunnissa.
Tiedote uhkaa myös kansalaisten valinnanvapautta, asia, josta poliitikot puhuvat äänekkäästi muun muassa sote-uudistuksen yhteydessä. Monopoliasema estää ihmisten mahdollisuutta valita ja kilpailuttaa.
Lisäksi tämä päätös rikkoo kilpailulakia 948/2011, jonka tarkoituksena on ”terveen ja toimivan taloudellisen kilpailun turvaaminen vahingollisilta kilpailunrajoituksilta” ja ”elinkeinon harjoittamisen vapauden suojaaminen niin, että myös asiakkaat ja kuluttajat hyötyvät kilpailusta”.
Demokratian näkökulmasta on kunnan tehtävää vääristävää, jopa korruptoivaa, kun kunta alkaa harjoittaa liiketoimintaa. Silloin on hyvin todennäköistä, että kuntalain 1§:ssä kunnalle säädetty tehtävä joutuu ristiriitaan sen taloudellisten intressien kanssa, sillä liiketoiminnassa pyritään aina taloudellisen tuloksen kasvattamiseen, mistä puolestaan voi seurata puolueellisuutta päätöksenteossa ja verovarojen jaossa.
Päätöksessä on ristiriitaa myös jätelain 646/2011 eri kohtien kanssa.
Lain 29§:n mukaan jätteen saa luovuttaa sille, jolla on ”jätehuoltorekisteriin hyväksymisen tai merkitseminen perusteella oikeus ottaa vastaan kyseistä jätettä”.
Saman pykälän mukaan jätteen saa luovuttaa myös muulle vastaanottajalle, ”jos tällä on riittävä asiantuntemus sekä taloudelliset ja tekniset valmiudet jätehuollon järjestämiseen”.
Lain 35§:ssä lausutaan, että ”kiinteistöittäinen jätteenkuljetus on järjestämistavasta riippumatta järjestettävä niin, että tarjolla on jätteen kuljetuspalveluja kattavasti ja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin”.
Jätelain pitäisi taata pirkanmaalaisille vapauden valita jätehuoltopalvelu sieltä, mistä se parhaiten ja kohtuuhintaisimmin järjestyy. Kuitenkin, alueellisella jätehuoltoviranomaisella näyttää olevan valta ja tahto toimia näitä lainkohtia vastaan, kuten myös kunnan tehtävää ja ihmisten valinnanvapautta vastaan.
Asiasta on tehty kansalaisadressi, jonka voi allekirjoittaa osoitteessa: www.adressit.com/pirkanmaa_jatehuoltopalveluissa_sailytettava_valinnanvapau
Paula Ylén
