Carmina Buranan mahtipontinen esitys lumosi kuulijansa kaksi kertaa Tampere-talossa

Tampere Filharmonian, Tampereen Filharmonisen Kuoron, Tampereen Oopperan kuoron ja Pirkanpoikien perjantai-iltainen Carl Orffin Carmina Burana muodostui tämän syyskauden ehdottomaksi kohokohdaksi. Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali innosti koko laajan esiintymiskaartin huippusuoritukseen. Tenori Brett Sprague, sopraano Tuuli Takala ja baritoni Jaakko Kortekangas loistivat solisteina. Vetovoimainen esitys nähtiin myös lauantai-iltana. Molemmat esitykset raikuivat loppuunmyydyille saleille. (Kuva: Linda Salo)

”Ole tervehditty, sinä kaikkein kaunein, / arvokas jalokivi, ole tervehditty, / sinä ihanin neitseiden joukossa, / kunniakas neitsyt, / ole tervehditty, sinä maailman valkeus, / ole tervehditty, sinä maailman ruusu,/ Blanziflor ja Helena antelias Venus!”, Tampereen Filharmonisen Kuoron, Tampereen Oopperan kuoron ja Pirkanpoikien muodostama jättikuoro huipensi Tampere Filharmonian säestämänä Carl Orffin mestariteoksen Carmina Burana. Parin tuhannen hengen yleisö sai perjantai-iltana Tampere-talossa sitä, mitä oli tullut hakemaan: vaikuttavan ja voimauttavan musiikkielämyksen kaikilla mausteilla. Sama loisto toistui lauantai-illankin esityksessä.

Tampere Filharmonia pitää kunnia-asianaan, että klassisen musiikin ystävät saavat varmasti täyden vastineen rahoilleen.

Yleisö olisi ollut täysin ravittu pelkällä Carmina Burana -näyttämökantaatilla.

Tampere Filharmonia johtajanaan kapellimestari Santtu-Matias Rouvali lämmitteli laajan kuulijakunnan Richard Straussin (1864-1949) seitsemällä liedillä, jotka sopraano Tuuli Takala ja baritoni Jaakko Kortekangas tulkitsivat ylevästi.

Tummasävyisestä sopraanostaan kuulu Tuuli Takala säteili toden totta niin äänellisesti kuin koko olemuksellaan jo Richard Straussin lauluissa. Takalan korkealle vaivattomasti yltävä sopraano ja hänen nuoruutensa palava into puhkesivat täyteen loistoonsa, kun laulajatar tulkitsi syvän rakkauden vallassa teoksensa säveltäneen Straussin luomuksia Tampere-talon estradilla. Takala eli todeksi ranskalaisen kirjailijan Romain Rollandin sanat Straussista: ”Hänen taiteensa on kuin vuolas virta, joka vyöryttää päällemme kultaa, hiekkaa, kiviä ja roskaa.”

Baritoni Jaakko Kortekangas lauloi Straussin laulut linjakkaasti.

Ensimmäinen osa valmisteli kuulijat illan kohokohtaan. Tampere Filharmonia ja solistit olivat iskukunnossa.

Kokonaisuus häikäisi

Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali innosti koko komean musiikkikoneiston Carl Orffin (1895-1982) mestariteoksen tulkiksi. Rouvali latasi suuren annoksen dynamiikan energiaa koko esiintyjäkaartiin. Hän johti mestarillisesti teoksen alusta loppuun asti. Kapellimestari vastasi siitä, että muusikoiden vaikuttava ammattitaito, eri osista koostunut suurmuodon hallinta ja kaikkien esiintyjien henkinen voima olivat sataprosenttisessa käytössä.

Carmina Buranan täydellinen latinankielinen nimi taipuu suomeksi ”Beuernin lauluja: maallisia lauluja laulajille ja kuoroille laulettavaksi instrumenttien ja maagisten kuvien kanssa”. Libretto on kirjoitettu hämmentävästi osin latinaksi ja osin keskiyläsaksan kielellä. Se käsittelee elämää laveasti: varallisuuden ja omaisuuden ailahtelevaisuutta, kaiken katoavuutta, riemua keväästä – juomisen, ylensyömisen, pelaamisen ja ylellisyyden iloja.

Kaiken tämän moninaisuuden saimme nyt kokea vaikuttavana musiikillisena runsaudensarvena.

Tampere Filharmonia antoi jälleen kerran todistuksen siitä, miten arvostetusti johdettu sinfoniaorkesteri saavuttaa päämääränsä. Koko Carmina Burana oli filharmonikkojen suurta juhlaa. Tampere-talon Iso Sali täyttyi niin voimallisesti pauhaavista kuin herkistä sävelistä.

Tampereen Filharmoninen Kuoro, Tampereen Oopperan kuoro ja Pirkanpojat muodostivat mammuttikuoron, joka lauloi – teoksen mahtipontiset osuudet erityisen jykevästi tulkiten – koko Carmina Buranan eheän ilmeikkäästi läpi.

Jani Sivén, Heikki Liimola ja Jouni Rissanen ovat tehneet määrätietoista ja korkeatasoista työtä valmentaessaan kuoronsa h-hetkeä varten.

Tampere-talon estradi näytti historialliset kasvonsa, kun filharmonikot ja kuorolaiset täyttivät näyttämön. Muusikot olivat yleisönsä edessä kuin maailmankuulut terrakotta-armeijan sotilaat Kiinan ensimmäisen keisarin haudalla.

Liki kolmesataa yhteen hiileen puhaltavaa musiikkimaakaria lavalla oli vaikuttava näky silmille ja mannaa korville. Jättikuoro ansaitsee tulkinnastaan kaikki mainesanat, jotka ihmismieli pystyy tuottamaan. Solistit kristallisoivat määrällisesti varsin pienet osuutensa Carmina Buranan kuoropainotteisessa kokonaisuudessa.

Sopraano Tuuli Takala loisti kuin taannoin Yön kuningattaren roolissa. Hänen tulkintansa oli valoisaa, säteilevää ja henkistynyttä.
Baritoni Jaakko Kortekangas lauloi innostuneen terhakasti ja oli huikea erityisesti kapakkalauluissa.
Tenori Brett Sprague toi tervetulleen tuulahduksen oman äänialansa mystisyydestä.
Koko taiteilijakunta teki urotyön, joka voimisti entisestään Carmina Buranan vetovoimaa.
Tämä produktio jää Tampere-talon historiaan merkittävänä virstanpylväänä.
Yleisö kiitti esiintyjiä kaikin mahdollisin konstein. Siihen oli täysi syy.

Kommentoi

Sinun tulee olla kirjautunut kirjoittaaksesi kommentin.

Haluaisitko lukea artikkeleita enemmänkin?