Muutosagentti kiittää kuntien vahvaa lapsi- ja perhepalveluiden kehittämisintoa

Pirkanmaalla on liki 100 000 alle 18-vuotiasta lasta ja nuorta. Maakunnan vähälapsisimmassa kunnassa on vajaat 400 nuorta ihmistä, kun vastaavasti runsaslapsisimmassa kaupungissa heitä on reippaat 36 000. Pirkanmaan lapsi- ja perhepalvelujen kärkihankkeen muutosagentti ja sote- ja maakuntauudistuksen valmistelun lasten ja perheiden palvelujen projektipäällikkö Titta Pelttari sanoo pirkanmaalaisten lasten voivan pääosin hyvin. Haasteita kuitenkin on. Ongelmat kasaantuvat runsaina harvoille. Tämä heijastaa kaikkialla yhteiskunnassa ilmenevää eriarvoistumista ja kahtiajakautumista. Hyväosaisilla menee hyvin, huono-osaisilla erityisen huonosti. Pelttari toivookin kansallisen Vauvan päivän nostavan huomion kohteeksi lapsiperheiden ilot ja huolet.
Titta Pelttari

Muutosagentti Titta Pelttari pitää erittäin hyvänä sitä, että yhteiskuntamme viettää kansallista Vauvan päivää. Pirkanmaan muutosorganisaatiossa työskentelevä asiantuntija kiittelee maakunnan 22 kuntaa hyvin hoidetuista lapsi- ja perhepalveluista.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihanke Lasten ja perheiden palvelujen muutosohjelma raivaa tietä toimintamallille, jossa kussakin maakunnassa asuvat lapset, nuoret ja perheet saisivat tukea ja apua varhaisemmassa vaiheessa kuin nykyään ja ilman palvelusta toiseen pompottamista.
Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen valmistelussa ja LAPE-hankkeessa rakennetaankin toimeliaasti konseptia, jossa apu ja tuki lapsille, nuorille ja perheille löytyy helposti. Lisäksi työn alla on hioa käytännöt, jotka tiivistävät lasten, nuorten ja perheiden kanssa työskentelevien toimijoiden välistä yhteistyötä.
Lapset- ja perhepalvelut -kärkihanketta tekevät maakuntalaiset (kuntalaiset), sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kuntiin jäävien perhepalveluiden henkilöstöt, järjestöt, seurakunnat sekä yksityiset tahot.
Tampereen kaupungin perhepalveluiden palvelupäällikön virasta virkavapaalla oleva ja määräaikaisena lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman projektipäällikkönä ja muutosagenttina työskentelevä Titta Pelttari sanoo hankkeen olevan hyvässä vauhdissa. Pirkanmaan kaikki 22 kuntaa, järjestöt, seurakunnat ja oppilaitokset ovat ottaneet tiukan kopin asiasta.

Maakunta käyty läpi

Vuoden 2016 joulukuussa muutosagenttina aloittanut Titta Pelttari tuntee suhteellisen hyvin Pirkanmaan nykyiset lapsi- ja perhepalvelut. Hän on jalkaantunut maakuntaan käyden jokaisessa kunnassa ja kaupungissa. Pelttari lähtee pian uudelle kierrokselle.
Pelttarin mukaan jokaisen 22 pirkanmaalaisen kunnan lapsi- ja perhepalvelut ovat hyvin omanäköiset. Hänellä on nykykäytännöistä hyvin positiivinen kuva.
– Myönteistä on ollut huomata se, että jokaisessa kunnassa on jotakin sellaista lapsi- ja perhetyöosaamista, josta muissa kunnissa voisi ottaa opikseen. Hyviä käytäntöjä on paljon, hän kiittää.
– Meillä ei ole yhtä ainoata ja oikeata toimintakulttuuria jossakin, josta kopioisimme mallin maakunnan soteen lasten ja perhepalveluiden malliksi, Pelttari korostaa.
Hänen mukaansa uusi malli syntyy laajan yhteistyön tuloksena.
Pelttari muistuttaa, että maakunnan kunnat ovat kovin erilaisia. Pirkanmaan reuna-alueilla on väestötappiokuntia, ja yleensä niiden syntyvyys- ja lapsimäärät ovat suhteessa pienempiä kuin maakunnan keskuskaupungin ja muiden kaupunkien vastaavat luvut.
– Kuntien eroavuudet syntyvät pääosin väestön ikärakenteesta, hän lisää.

Isosti asiat ovat hyvin

Titta Pelttari huokaa, että julkisuudessa olevat ikävät lapsi- ja perheasiat synnyttävät ihmisten ajatuksissa sellaisen mielikuvan, että maassamme olisi paljon huonosti voivia lapsia ja perheitä.
– Onneksi asia ei ole näin, ei meillä Pirkanmaallakaan, muutosagentti painottaa.
Pelttarin mukaan suuri osa lapsista ja lapsiperheistä elää normaalia hyvää elämää.
– Asiat ovat pääsääntöisesti hyvin, hän kiteyttää.
Pelttarin mukaan esimerkiksi kouluikäisten keskuudessa tehtävät kyselyt puhuvat sen puolesta, että nuorten elämä on turvallisella raiteella.
– Kansakuntamme kannalta myönteisiä asioita ovat esimerkiksi ne, että nuoret tupakoivat ja käyttävät alkoholia entistä vähemmän, hän tarkentaa.
Pelttari teroittaa, että jokainen ongelmatapaus on liikaa.
– Lasten, nuorten ja lapsiperheiden ongelmissa näkyy selvästi sama voimakas kahtia jakaantuminen, joka on totta yhteiskunnassamme kaikilla elämän osa-alueilla. Hyvin ja huonosti voivien ero laajenee railonomaisesti. Yhteiskuntamme eriarvoistumissuuntaus on totta, hän kuvaa.
– Lapsilla ja perheillä, joilla menee huonosti, on tavallisesti useita kuormittavia tekijöitä, muutosagentti tarkentaa.

Mikä on lapsen etu?

Lapsen etu? Titta Pelttari sanoo, että jokaisella ihmisellä on jokin käsitys siitä, mitä lapsen etu on. Tätä etua vahvistetaan myös Pirkanmaalla toteutettavassa kärkihankkeessa, jossa rakennetaan lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuksia ja toimintamalleja.
Muutosagentin mielestä lapsen etu kiteytyy siihen, että pienen ihmisen arki sujuu hyvin ja turvallisesti.
– Lapsen hyvä syntyy siitä, että tämä kokee vanhempien ja läheisten aitoa välittämistä, hän luonnehtii.
Pelttari painottaa, että lasta ei pidä kasvattaa pumpulissa.
– Hyvä lapsuus on aikaa, jossa kasvava vesa kohtaa oikeakokoisia haasteita oikeina aikoina.

Vanhemmuus ei ole tähtitiedettä

Nykyaika huutaa voimakkaasti ”oikean” vanhemmuuden – äitiyden ja isyyden – perään.
Titta Pelttari rauhoittelee, ettei vanhemmuus edellytä erikoisosaamista.
– Maalaisjärkeä ja arjen asioita, hän kuvaa äitiyden ja isyyden reseptiä.
Pelttarin mielestä äideille ja isille on merkityksellistä se, etteivät he jää kysymystensä ja ongelmiensa kanssa yksin.
– Lapsiperheiden kanssa työskentelevillä ja muuten lähellä olevilla ihmisillä on hyvä olla kuulemisen, neuvomisen ja konkreettisen avun tarjoamisen taitoja. Se, että ihminen kokee tulevansa kuulluksi, on hyvin merkityksellinen asia, Pelttari kertoo.
– Läheisen ihmisen rooli on ensisijaisen tärkeä, eikä tuo rooli sovi viranomaiselle, muutosagentti teroittaa.

Tärkeitä: Lapset ja vanhemmat

Suomalaisessa yhteiskunnassa asiat heittelehtivät äärimmäisyydestä toiseen. Näin on tapahtunut myös lapsiperheiden kohdalla.
Titta Pelttari painottaa, että lapsi on aina ja kaikissa olosuhteissa tärkeä.
Mutta.
– Ehkä meillä on lähimenneisyydessä aika, jolloin lapsilähtöisyydessä vanhemmuus meni pesuvesien mukana, hän miettii.
Pelttari sanoo, että lapsien on tultava aina kuulluiksi. Lapsi on syntymästään lähtien yksilö, jonka on tultava näkyväksi omana itsenään, ei minkään jatkeena.
– Vanhempienkin on oltava framilla, koska lapsien hyvinvointi lähtee pitkälti perheestä ja kodista.

Mielekäs hanke

Titta Pelttarin mukaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma, tuttavallisesti LAPE, on erittäin tervetullut.
– Tavoitteet ovat hyvät. Toiminnan määrätietoinen kehittäminen ja toteuttaminen turvaavat, että maakunnassamme on jatkossa yhtäläiset ja toimivat lapsi- ja perhepalvelut, hän kiittää.
Sosiaali- ja terveysministeriö jatkaa ainakin ensi vuoden tätä kärkihanketta.
– Se, että lapset, nuoret ja lapsiperheet saavat avun ja tuen matalalla kynnyksellä ja sujuvasti, on tervetullut kohennus. Eri asiantuntijat toimivat yhdessä ja ovat asiakkaalle läsnä tässä ja nyt. Ihmiset kokevat saavansa avun yhdestä paikasta. Päämäärä on, että asiakas on aina oikealla ovella, muutosagentti pohtii.
– Konkreettisesti tulossa on perhekeskustoimintamalli, jossa asiakkaan tilanne hoidetaan kokonaisvaltaisesti siten, että ammattilaisten tukena on osaajien verkosto. Vastaus ja apua haetaan tässä ja nyt. Tavoite on, että poistamme päällekkäiset palvelut ja karsimme jonottamiset ja odottamiset, hän lisää.
Pelttari kehuu kuntia, joissa lapsien, nuorten ja perheiden asiat otetaan vakavasti.
– Ne, joilla on akuutti hätä, tarvitsevat varhaista auttamista. Näin henkilökohtaiset tragediat minimoituvat ja yhteiskunta säästää. Toimimme siis oikealla tavalla oikeassa paikassa.
Viime vuonna Pirkanmaalla turvauduttiin noin 1400 lapsen kohdalla kodin ulkopuoliseen sijoitukseen eli huostaanottoon. Kustannukset tästä olivat yhteiskunnalle noin 70 miljoonaa euroa vuodessa.
– Uskon, että varhaisella auttamisella pystytään vaikuttamaan huostaanottojen määrään vähentävästi.

TERVE!

Tämä sisältö on lehden tilaajille.
YU DIGI tutustumistarjous 8 viikkoa 3,90 €.